Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Plus miinus viisikymppisten naisten elämä ei ole mitään hentoista lurittelua. Jos nyt kenenkään on.
Viisikymppisten naisten elämään kuuluu elämänmuutoksia ja elämäntavan muokkausta. Elämänkatsomuskin muuttuu: tämänpuoleinen kiinnostaa nyt enemmän kuin tuonpuoleinen tai päinvastoin. Kaikenlaisia muutoksia tyrkkäävät eteen muutot, paluut ja lähdöt, uudet ihmiset, luopumiset, muuttuva keho ja seksuaalisuus ja kaikki havahdukset, joita elämä tuo mukanaan. Mieluisat yllätykset ja ne, joita mieluummin väistäisi mutta jotka kuuluvat elämään. Ja tietysti sota ja rauha, nälkä ja jano, hengen ja ruumiin. Ja kaikki oikeamielisyys ja virhevalinnat. Ja kun tämä kaikki vielä heitetään kirkon portaille… Mitä on hyvä ja vastuuta kantava elämä? Miten reagoida muutoksiin?
Viisikymppiset kirkkoherrat, Aulikki ja Laura Maria, vahvat ja selkeät naiset, joilla on mielipiteitä, käyvät keskusteluun podcast-sarjassa, jota voi kuunnella Soundcloudissa, Spreakerissa, Spotifyssä ja Google Podcasteissa.
Linkki avautuu uudessa välilehdessäKuuntele SpreakerissaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Turku on aina ollut naisvoittoinen kaupunki ja naiset ovat muuttaneet kaupunkiin töiden perässä. Mistä naiset ovat saaneet Turussa elantonsa, entä miten he ovat kouluttautuneet? Millaisia naisia kirkkoihin on astellut vuosisatojen aikana? Millainen on ollut esimerkiksi synnyttäneiden naisten tai kätilöiden asema? Naisten asemasta Turun historiassa sekä naisista uskonnon tulkkeina keskustelemassa Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen.
Kristinuskon suhde tanssimiseen on ollut historiassa vähintäänkin ristiriitainen. Matkalle mahtuu kohuja ja paheksuntaa, mutta tanssi on myös ollut osa jumalanpalveluselämää. Viime vuosikymmeninä tanssi on yleistynyt kirkoissa ja sen asema on yhä tunnustetumpi esimerkiksi varta vasten kirkkotiloihin suunniteltujen teosten muodossa. Tanssija-koreografi Tiina Lindfors on esiintynyt kirkoissa useita kertoja. Suurin osa on ollut upeita kokemuksia, mutta vuosien varrelle on osunut myös hankaluuksia.
Saako kirkossa tanssia? tekstinä (pdf)
Koulukiusattu elää joka päivä todellisuudessa, josta on vaikea murtautua ulos. Millaisia ongelmia liittyy aikuisten ja lasten välisiin valtasuhteisiin luokkahuoneissa? Mitkä mekanismit mahdollistavat esimerkiksi kouluväkivallan ja mistä syntyy sorto koulumaailmassa? Miten selvitä traumaattisesta elämänvaiheesta? Miten lisätä lasten hyvinvointia aikuisten rakentamassa ympäristössä? Vieraana on kirjailija Iida Rauma, joka voitti Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.
Aikuisten ja koulukiusaajien armoilla tekstinä (pdf)
Mistä kumpuaa kyky ja innostus toimia aktiivisesti kirkon luottamushenkilönä, politiikassa, tieteessä tai esimerkiksi kulttuurin saralla? Miten saada tehtyä päätöksiä hyvin erilaisten ja erilaisia asioita arvostavien ihmisten kanssa? Ja mistä ihmeestä kaikkeen riittää aika? Vieraana on Maija Lahtinen, jonka kanssa puhutaan välittämisaktivismista, itsetuntemuksesta ja ristiriitojen kohtaamisesta.
Velvollisuuden- ja vastuuntunto ovat auttaneet monia saavuttamaan isoja asioita elämässä, kuten esimerkiksi etenemään uralla. Toisaalta taustalla on vaaninut uupumus. Missä menee raja? Entä mitä opettaja voi vaatia opiskelijoilta, joille työura ei välttämättä ole enää se ykkösasia? Vieraana on poliittisen historian tutkija, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.
Vaikka toisin luulisi niin tulevaisuustyö ei aina ole kirkossa ihan helppoa. Kirkossa tehdään ennakointityötä, tulevaisuusselontekoja ja -raportteja, jotka kertovat, miten maailma mahdollisesti muuttuu. Vaikka tulevaisuussignaalit kertoisivat muutoksen tarpeesta, tuttua, vanhaa ja turvallista kirkon toimintaa on vaikea lähteä muuttamaan. Tulevaisuudentutkija Hanna Heino vaikuttaa siviilissä myös Maarian seurakuntaneuvostossa.
Toivottu tulevaisuus? tekstinä (pdf)
Mitä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma miettii kirkon muutoksesta? Arkkipiispantalossa vaihdetaan kuulumiset, puhutaan henkilökohtaisistakin näkemyksistä ja ryhdytään avoimeen keskusteluun kirkon toiminnan muutoksesta, luopumisen kipeydestä, laskevista käyristä ja siitä, miten pysyä avoimena muutokselle. ”Teologian tehtävänä on olla vuorovaikutuksessa elävän elämän kanssa”, arkkipiispa miettii.
Avoimena muutokselle tekstinä (pdf)
Synti on totta monin eri tavoin. Ihmisarvon polkeminen, halveksiminen, hyväksikäyttö, valehtelu. Väärinkäytökset. Rakenteet, jotka tekevät maailmasta epäoikeudenmukaisen. Entä saako synnistä puhua silloin, kun puhutaan politiikasta? Hyvää elämää on vaikea rakentaa ja on huojentavaa tunnustaa, että ”tämmösii me ollaan, me ihmiset”.
Tämmösii me ollaan me ihmiset tekstinä (pdf)
Pitkän linjan seurakuntavaikuttaja Harri Lukanderilla on takana 32 vuotta kirkkovaltuustotyöskentelyä Piikkiön pienen seurakunnan riveistä. Harri Lukanderin mielestä luottamushenkilön tehtävä on antaa eikä ottaa. Antaa ja turvata toimintaedellytyksiä. Perehtyä asioihin ja pitää yllä hyvää keskustelua. Katsoa isoja kiinteistöhankkeita, verotusta, rahanjakoa myös hengellisyyden näkökulmasta.
Joukkuepeliä seurakunnassa tekstinä (pdf)
Unohdettaisiinko virret? Purettaisiinko urut? ”Luterilainen kirkko on sulattamo, jossa ihmisen hengellisyyttä ei pidä kahlehtia. Ihmiset kokevat asiat eri tavalla ja siihen on oikeus. Meidän tehtävämme on katsoa, että hieno sanoma pysyy esillä sillä tavalla kuin nykyihmiselle tarpeen on”, sanoo Turun tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Anu Åberg.
Musiikki ja sydämen asia tekstinä (pdf)
Millainen sinusta on kaunis rakennettu ympäristö? Millainen kaunis kirkko tai seurakuntatalo? Arkkitehtuurikapina -facebookryhmän perustaja Marjo Uotilan mielestä arkkitehtuurissa tai rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa ei pitäisi jättää huomiotta sitä, miten ihminen kokee ympäristöjä. Rakennuksen ei pitäisi olla hyökkäävä vaan ihmiselle hyvä.
Jakso 13 Sielulle hyvää arkkitehtuuria tekstinä (pdf)
Turkuun muuttaminen oli paljasjalkaiselle rööperiläiselle Charlotta Kivistölle unelmien täyttymys. Vastaanotto on ollut lämmin ja kaupunki ihana. Ja onhan niin, että huolimatta suorasta ilmaisun tavasta, pidättyvyydestä, oman reviirin varjelusta – ja siitä, että narisevan laulava nuotti voi saada turkulaisen kuulostamaan pessimistiltä - turkulaiset ovat puheliaita, lämpimiä ja sosiaalisia.
Suora ja pidättyvä tekstinä (pdf)
Toteutuuko seurakuntavaaleissa demokratia? Onko luottamushenkilöillä vaikutusvaltaa? Kenellä kirkossa valtaa on eniten? Parhaimmillaan vaaleilla valitut luottamushenkilöt tuovat kirkon päätöksentekoon sitoutuneisuutta, eri alojen ammattiosaamista, yhteistyömahdollisuuksia ja rakentavaa kritiikkiä. Ja luottamusta.
Marianne Ulfstedt luotsaa Pohjois-Turussa Yli-Maarian koulua. Haaveena on se, että koulusta tulee oppilaille ja henkilökunnalle ”meidän paikka”, ”perhekeskus” alueen perheille. Ulfstedtille koulun tärkeimmät arvot ovat toisen kunnioittaminen ja arvostaminen, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, tasa-arvo. ”Henkilökunnan hyvän olon hyrinä tuntuu, se on huumoria ja välittämistä, ja se tarttuu myöskin lapsiin."
Jakso 10 Hyvän olon hyrinää tekstinä (pdf)
Kirkon tärkein tehtävä kriisiaikana on tukea henkistä kriisinkestävyyttä, mutta mitä annettavaa kirkolla on kriisiaikana? Striimataanko vai ei? Jaetaanko ruokakasseja vai ei? Ovatko ne olleet oikeita tapoja auttaa kriisissä vai auttaisiko kriisissä paremmin jokin muu tapa? ”Seurakunnan rooli on olla viimeinen syli, johon pudota, mutta ihmeitä mekään ei kuitenkaan voida tehdä”, miettii Aulikki Mäkinen.
Kuuntele SoundCloudissa: Viimeinen syliLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Pyhiinvaelluksessa yhdistyy monta asiaa. Tärkeässä osassa on tietysti liikkuminen – pyhiinvaellus on kävelijöiden laji, tosin tehdään niitä jo myös vaikkapa meloen tai ratsainkin. Pyhiinvaelluksessa kävely antaa rytmin ajatella ja hengittää. Ajatukset selkiytyvät. Pyhiinvaellusta tehdään pyhille paikoille, joissa kelttiläisen sanonnan mukaan on ”ohutta ilmaa”.
Kuuntele SoundCloudissa: Ohutta ilmaa pyhiinvaelluksellaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ohutta ilmaa pyhiinvaelluksella tekstinä (pdf)
Kaunista ja kipeää. Odotettua ja pelättyä. Sitä on se, kun lapset ovat kasvaneet ja lähtevät kotoa. Se, että lasten oma elämä alkaa ja heistä tulee sitä, mitä he ovat, tuottaa paljon iloa mutta samalla nousevat kysymykset siitä, onko omalla elämällä enää merkitystä, kun lapset eivät enää tarvitsekaan äitiä? Kuka minä olen? Mitä minä haluan?
Kuuntele SoundCloudissa: Kun lapsi lähtee ja alkaa oma elämäLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kun lapsi lähtee tekstinä (pdf)
”Ei se viisaus siellä nurkkahuoneessa asu”, sanoo Virpi Aaltonen, joka johtaa lähes 300 hengen työyhteisöä Raisio-konsernissa. Johtaminen on hänelle ihmisten arvostavaa kohtaamista - turvallisuuden ja selkeyden luomista, jotta asiantuntijat voivat tehdä parhaansa, kasvavat ihmisinä ja uskaltavat pois mukavuusalueilta. Samalla johtajalla pitää olla myös rohkeutta tunnustaa oma puutteellisuutensa.
Kuuntele SoundCloudissa: Kaiken A ja O on luottamusLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Turun tuomiokirkko ja Maarian kirkko peruskorjataan lähivuosina. Satoja vuosia vanhojen kirkkojen remontit ja niiden mukanaan tuomat muutokset voivat herättää paljon tunteita. Onko paha vai hyvä asia, jos vanha kirkkotila muuttuu? Miten säilyttää kauneus ja pyhyyden kokemus mutta samalla muuttaa tila vastaamaan tämän päivän tarpeita ja toimintaa? Mikä on eletyn ja elävän uskon välinen suhde uudistuneessa kirkkotilassa?
Kuuntele SoundCloudissa: Kirkkotilat muutoksessaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkkotilat muutoksessa tekstinä (pdf)
Miksi vaihdevuodet ovat edelleen tabu? Missä vaiheessa yritykset pysyä nuorekkaana muuttuvat toisten silmissä lähinnä noloiksi? Millaista on elämä, kun lapset ovat lentäneet kotoa ja on jo ehtinyt toteuttaa ne ”pakolliset” unelmat? Dramaturgi, näytelmäkirjailija Satu Rasilan kanssa pohditaan naiseuden ja vanhenemisen näkökulmia.
Kuuntele SoundCloudissa: 50 vuoden rajapyykkiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
50 vuoden rajapyykki tekstinä (pdf)
Kirkkoherran päätyö on johtaa seurakuntaa. Se on pitkälti samanlaista kuin mikä tahansa johtamistyö. Toisaalta siinä on piirteitä, joita tuskin missään muussa työssä on. Kirkkoherraan kohdistuvat odotukset ovat moninaiset ja hengellinen viritys monimutkaistaa niitä vielä lisää. Aulikki ja Laura Maria -podcastin kolmannessa jaksossa puhutaan muun muassa johtamisesta palvelutehtävänä ja johtajan nöyryydestä.
Kuuntele SoundCloudissa: Kirkkoherran moninainen johtajuusLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkkoherran moninainen johtajuus tekstinä (pdf)
Kirkon tasa-arvotutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes kirkon työntekijä on kokenut häirintää. Se yllättää kirkkoherrat. On siis nostettava keskusteluun tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, häirintä ja syrjintä. Minkä takia näistä asioista on kirkossa vaikea puhua? Avointa ajatustenvaihtoa siitä, miten kirkon sisällä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan.
Kirkon tasa-arvokysely tekstinä (pdf)
Aulikki Mäkinen ja Laura Mari Latikka ovat uusvanhoja varsinaissuomalaisia, vasta vähän aikaa sitten Turkuun muuttaneita ja uuden työn aloittaneita. Muutoissa velloo monenlaisia tunteita, jännityksiä ja innostuksia. Avointa ja henkilökohtaista keskustelua muutoksen tuomista tunteista, erilaisista elintiloista, jäämisestä ja juurtumisesta, lähtemisestä ja uuteen uskaltautumisesta, papin työstä ja johtajuudesta.
Kuuntele SoundCloudissa: Kaikki elämäni muutotLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Aulikki Mäkinen on Turun tuomiorovasti ja Laura Maria Latikka Maarian seurakunnan kirkkoherra.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä