Maarian kirkon historia ulottuu 1200-luvulle

Maarian keskiaikainen kivikirkko on rakennettu nykytutkimuksen mukaan 1400-luvun alkupuoliskolla. Paikalla on kuitenkin ilmeisesti sijainnut puinen kirkko jo 1200-luvulla. Tätä ennen paikalla on mahdollisesti sijainnut pakanuudenaikainen pyhä paikka, kalmisto. Aikaisemmin Räntämäen kirkkona tunnettu Maarian kirkko sai uuden nimen Pyhän Marian mukaan.

Maarian keskiaikainen kivikirkko on kolmilaivainen hallikirkko. Rakennusaineena on käytetty paitsi harmaakiveä myös verrattain runsaasti tiiltä päätykolmioihin, seiniin, aukkoihin ja torniin sekä holveihin. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1200-luvun loppupuolella sakaristosta, jossa on alkuperäinen ristiholvi. Sakaristoon liittyi mahdollisesti puinen kirkkosali, joka sittemmin tuhoutui ja purettiin. Kivistä kirkkosalia ryhdyttiin rakentamaan 1300-luvulla.

Valkeaksi kalkitulla seinällä punavärillä piirretty laiva sekä Kristuksen kasvotPunavalkoraitaisten holvikaarten alle ripustettu iso Jeesusta ristillä esittävä teos

Kalkkimaalaukset henkivät keskiaikaista arkea ja uskoa

Kirkkosalin ja kuorin rajalla kohoaa suuri krusifiksi. Nelimetrisessä puuristissä riippuu kuollut Kristus orjantappurakruunu päässään. Teoksen arvellaan olevan 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun taitteesta. Veistos säästyi kirkon tulipalossa vuonna 1876. Puinen ristiinnaulitun kuva ja lyypekkiläisen taitajan tekoa oleva alttarikaappi ovat kirkon arvokkaimmat esineet. Salaman sytyttämässä tulipalossa tuhoutui kirkon ullakolla säilytetyt 18 keskiaikaista puuveistosta.

Kirkon keskiaikainen asu on hyvin säilynyt. Kirkon katossa ja holvissa nähtävät keskiaikaiset kalkkimaalaukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi ne ovat harvinaislaatuiset kirkkotaiteessamme. Maalaukset tarjoavat jännittävän matkan keskiaikaiseen arkeen ja uskoon – ne kertovat muun muassa aikansa arjesta, pyhimysten elämäntarinoista ja yhteyksistä Hansakaupunkeihin. 1400-luvun puolivälissä tehdyt maalaukset peitettiin 1700-luvun lopulla. Ne kuitenkin näkivät taas päivänvalon vähitellen vuosina 1908-1909 ja 1983-1984 tehdyissä restauroinneissa.

Keltainen kaksikerroksinen rakennus vihreän puutarhan keskellä. Pappilan umpipihaa, jossa punaiseksi maalattuja piharakennuksia sekä kiveys.

Pappilan historiaa

Räntämäen pappila on todennäköisesti sijainnut nykyisellä paikalla jo 1200-luvulla, sillä se mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1303. Vanhin säilynyt rakennus pappilan pihapiirissä on 1600-luvun lopulta oleva ns. vanha pappila, jossa on alun perin ollut tupa ja kaksi kamaria. Pääpihan itäisellä laidalla olevan hirsitalon eteisen seinässä on näkyvillä rakentamiseen osallistuneiden talollisten puumerkit. Rakennuksen alla on holvattu kellari, jonka oletetaan olevan keskiajalta. Talo on luultavasti nykyisen Turun alueen vanhin puurakennus.

Maarian pappilan sijainti yleisen tien varrella asetti viranhoitoon velvollisuuden majoittaa ja ruokkia matkustavia herroja ja säätyläisiä. Seurakunta ulottui Turun edustan saarille, ja keskiajalta lähtien siihen kuuluivat myös Satavan Jänistensaaressa olevat pappilan maat, joilla pidettiin karjaa pappilan tarpeisiin. 1760-1770-luvuilla pappilan pihapiiriin kuului hirsisen päärakennuksen lisäksi mm. leivintupa, ruoka-aitta ja keittiörakennus.

1600-luvun asiakirjoissa ei vielä mainita pappilan puutarhaa. Maarian pappilan ihannepuutarha syntyi vasta 1700-luvulla, kun Maarian uusi kirkkoherra Pehr Kalm asettui asumaan pappilaan. Kalm viljeli ja varjeli pappilan puutarhaa opettajaltaan Carl Linnéltä saamien ohjeiden ja oppien mukaisesti. Kalmin ajasta lähtien ovat mm. viinimarja, karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit kuuluneet suomalaisiin puutarhoihin.

Kirkkoherrat puutarhaa rakentamassa

Kalmin kuoltua pappilaa asutti uusi kirkkoherra Salomon Kreander. Hänen aikanaan (1780-1795) Maariaan rakennettiin uusi pappila. Tästä tuli Suomen ensimmäinen tiilestä rakennettu pappila. Kreanderin aikana puutarhaan tehtiin humalatarha sekä uusi aita, joka on nähtävissä vielä vanhimmissa pappilasta säilyneissä kuvissa.

Tämän jälkeen Maarian pappilaa ovat kirkkoherroina asuttaneet muun muassa kirjallisuudelle ja historialle omistautunut Jakob Tengström, fysiikan professori Gustaf Gabriel Hällström, arkkipiispaksi Maariasta valittu Edvard Bergenheim, tuleva tuomiorovasti Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, sekä Ivar M. Tallgren, ensimmäinen vaaleilla valittu kirkkoherra. Hjeltin aikana pappilan puutarhaa laajennettiin ja se sai ympärilleen aidan. Puutarhan mainitaan olleen iso ja hyväkuntoinen sisältäen hedelmäpuita, pensaita sekä kukka- ja marjamaita.

Piirroskuva kahdeksasta Maarian kirkkoherrasta Agricolasta alkaen

Lisätietoa Maarian kirkosta ja pappilasta löytyy seuraavista esitteistä. Huom! Esitteet eivät ole saavutettavaa pdf-muotoa.

Kartta Maarian kirkon ja pappilan alueestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Esite Maarian pappilasta, sen puutarhasta ja sen historiasta

Esite Maarian kirkon kirkkomaasta