Hääsanastoa
Avioliiton siunaaminen muistuttaa muodoltaan kirkollista vihkimistä. Se voidaan toimittaa, jos toinen tai molemmat vihittävistä eivät kuulu kirkkoon. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa.
Bestman, sulhasen hyvä ystävä, avustaa sulhasta, voi pitää sormuksia ja ojentaa ne toimituksessa papille kysymysten jälkeen, toimii usein hääjuhlan seremoniamestarina.
Esteettömyystodistus on esteiden tutkinnasta annettava todistus. Sen saa aikaisintaan seitsemäntenä päivänä siitä, kun pyyntö on annettu tai saapunut esteidentutkijalle. Todistus on voimassa 4 kuukautta ja se on annettava vihkijälle.
Esteiden tutkinta tehdään kaikille avioliittoon aikoville. Sen avulla varmistetaan, ettei kihlakumppaneilla ole Suomen avioliittolaissa mainittuja esteitä avioliiton solmimiselle. Esteiden tutkintaa pyydetään seurakunnasta tai maistraatista.
Huomenlahja on lahja, jonka hääpäivää seuraavana aamuna aviomies antaa vaimolleen.
Häämarssi soitetaan vihkiparin astellessa alttarille. Marssista sovitaan kanttorin kanssa.
Kaaso on morsiamen hyvä ystävä, joka auttaa morsianta häävalmisteluissa ja on tukena hääpäivänä.
Kihlaus on miehen ja naisen toisilleen antama lupaus avioliiton solmimisesta, merkkinä tavallisesti kihlasormukset vasemman käden nimettömässä.
Kuulutukset eli rukous avioliiton puolesta on tapana tehdä jumalanpalveluksessa. Tätä kutsutaan vanhan tavan mukaan kuulutusten lukemiseksi. Ne luetaan yleensä muutamaa vikkoa ennen hääpäivää.
Morsiuslapset ovat hääparille läheisiä pieniä lapsia, jotka auttavat häissä tai vihkitoimituksessa. Morsiuslapset voivat esimerkiksi kulkea kirkon käytävää yhdessä hääparin kanssa, ojentaa sormuksen, pidellä morsiuskimppua tai jakaa riisiä kirkon ovella. On hyvä nimetä erikseen henkilö, joka avustaa morsiuslapsia ja huolehtii heistä hääpäivän aikana.
Morsiusmessu on vihkitoimitus, jossa vietetään myös ehtoollista.
Morsiuskruunun käyttö on vanha tapa. Keskiajan mystiikan vaikutuksesta morsiuskruunu rinnastettiin Neitsyt Marian kruunuun ja näin morsiuskruunusta tuli neitsyyden symboli. Keskiajalla Neitsyt Mariaa esittävän veistoksen kruunu saatettiin lainata morsiamelle. Myöhemmin luterilaisena aikana morsiuskruunut ovat olleet paitsi kirkkojen, myös sukujen tai kylien omistamia.
Paattisten seurakunnan kansanomaisen mallin mukaan tehdyn morsiuskruunun ovat lahjoittaneet Kauko Auvonen ja Terhi Tuominen. Sen on valmistanut helsinkiläinen hopeaseppä K. A. Lind vuonna 1943. Paattisten kirkossa vihittävä morsian voi lainata morsiuskruunua.
Tahdon-kysymykset mieheltä ja naiselta korostavat avioliittoa julkisena sitoutumisena. Tahto rakastaa ja kunnoittaa toisia niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ilmaistaan Jumalan ja ihmisten edessä.
Todistajat kirjoittavat nimensä vihkitodistukseen. Jokaisella vihkimisellä pitää olla kaksi todistajaa.
Vihkikeskustelu tai toimituskeskustelu on vihkipapin ja kihlaparin tapaaminen. Siinä tutustuaan, keskustellaan avioliiton merkityksestä ja sovitaan vihkimiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä.
Vihkikaava kertoo vihkitoimituksen kulun ja eri vaiheiden järjestyksen. Kaava löytyy virsikirjan liiteosasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta.
Vihkiraamattu on kotiseurakunnan lahja avioparille opastukseksi ja rohkaisuksi yhteiseen elämään.
Vihkiryijy on alttarin edessä oleva ryijy, jonka päälle vihkipari asettuu.
