Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Evästeiden avulla tarjoamme parempaa käyttökokemusta. Omat, välttämättömät evästeemme kontrolloivat sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä.
Käytämme sivustolla upotuksia sosiaalisesta mediasta, kuten videoita ja sisältöjä. Nämä sisällöt saattavat sisältää käyttäjiä henkilöiviä evästeitä. Nähdäksesi nämä sisällöt sivustollamme hyväksy evästeet.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Mitä on meditaatio? Meditaation perinteitä on monia. Osa on uskonnollisia, osa ei-uskonnollisia.
Meditaation eri perinteitä yhdistäviä piirteitä ovat:
Meditaatio eri muodoissaan on yleisinhimillistä. Siksi sitä esiintyy jossain muodossa kaikissa suurissa uskonnoissa. Meditaatiolla on syvät juuret myös kristinuskon rukousperinteessä. Toisaalta on olemassa myös rauhoittumiseen ja mielenrauhaan vieviä harjoituksia, joissa ei ole hengellistä ulottuvuutta. Esimerkiksi mindfulnessia ja joogaa voi harjoittaa myös siten, ettei niissä ole uskonnollista sisältöä. Kenenkään ei siis tarvitse vaihtaa uskontoa tai luopua siitä voidakseen meditoida.
Meditaation hyödyt huomaa parhaiten, kun meditoi säännöllisesti. Tyypillistä on, että tyyneys ja rauha kasvavat ja stressi helpottuu. Silti meditaatiolle ei tarvitse eikä pidäkään asettaa tavoitteita. Kun mieli ei ole täynnä kaikkea muuta, sinne syntyy luonnostaan tilaa Jumalalle. Syntyy myös enemmän tilaa kohdata toiset ihmiset myötätuntoisesti. Kun pintakohu rauhoittuu, oleellinen nousee esiin. Syntyy halu toimia omia arvoja kuunnellen, sen mukaan, mikä tuntuu tärkeätä ja oikealta.
Kristillisessä perinteessä meditaatio on lähtenyt Raamatun tekstin pohdiskelusta. Tämä on vienyt vähitellen hiljaisempaan, katselevaan, kuuntelevaan, viipyilevään rukoukseen, jossa sanat käyvät tarpeettomiksi. Vanha kristillinen termi tälle levolliselle sanattomalle rukoukselle on kontemplaatio tai kontemplatiivinen rukous. Rukoilija lepää Jumalassa, sanoitta mutta tietoisena.
Ajatusten keskittämisen apuna voi olla rukoussana tai rukouslause. Rukoussanalla tai -lauseella voi palauttaa harhailemaan lähteneen mielen taas rukoukseen. Se tuo aina takaisin nykyhetkeen.
Kristillisessä perinteessä tunnetaan monia mietiskelyn tapoja, joista tunnetuimmat ovat kenties nämä:
Meditaatio ja sanaton rukous, kontemplaatio, auttavat tyyneen ja rakentavaan läsnäoloon levottomassa maailmassa. Rukoushiljaisuus avaa silmät näkemään asioita uudella tavalla. Se myös antaa voimaa lievittää kärsimystä ja toimia oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. Tästä ovat esimerkkeinä:
Suomessa hiljaisuudesta kumpuavaa spiritualiteettia vaalii ja kokoaa yhteen Hiljaisuuden Ystävät ry.