Avioliiton siunaaminen

Rukous avioliiton solmineiden puolesta ja kanssa on kristittyjen tapa pysähtyä Jumalan hyväksyvän ja rakastavan katseen alle kaikissa elämäntilanteissa. Rukouksessa kiitetään Jumalaa rakkaudesta ja elämän lahjoista sekä pyydetään aviopuolisoille voimaa kunnioittaa toisiaan.

Digi- ja väestötietovirastossa solmitulle avioliitolle voidaan pyytää siunausta evankelis-luterilaisen perinteen mukaisesti. Tilaisuus muistuttaa kirkollista vihkimistä. Se voidaan järjestää kirkossa tai muussa paikassa.

Merkittävin ero kirkolliseen vihkimiseen nähden on kysymysten sanamuodossa. Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole myöskään sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Sormusten vaihtamisen katsotaan kuuluvan avioliittoon vihkimiseen.

Yleistä avioliiton siunaaminen on silloin, kun toinen puolisoista ei ole minkään kristillisen kirkon jäsen tai kyse on kansainvälisestä avioliitosta eli toinen puolisoista on ulkomaalainen.

Avioliiton siunaamisen voi suorittaa kuka tahansa suomalainen evankelis-luterilainen pappi missä päin maailmaa tahansa, koska avioliiton siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma. Siunattaville voidaan antaa todistus avioliiton siunaamisesta.

Avioliiton siunaaminen voidaan toimittaa esimerkiksi kirkossa, kappelissa tai muussa tilanteeseen sopivassa paikassa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoihin voit tutustua täällä. 

Musiikin valinnassa tulee huomioida toimituksen jumalanpalvelusluonne. Kuten vihkimisessä, myös avioliiton siunaamisessa on vähintään yksi virsi tai vihkilaulu. Tilaisuuden musiikista sovitaan kanttorin kanssa.

Avioliiton siunaamisen kaava

Tilaisuus kestää keskimäärin 30 minuuttia

• Johdantomusiikki
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• (Psalmi, vapaaehtoinen)
• Rukous
• Raamatunluku
• Papin puhe siunattaville
• Siunaaminen:
  Kysymykset
  Aviopuolisoiden siunaaminen
• (Virsi, vapaaehtoinen)
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän -rukous
• Siunaus ja lähettäminen
• Päätösmusiikki

Rukoushetki avioliiton vuosipäivänä

Rukoushetki voidaan pitää avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä tai muulloinkin avioparin sitä toivoessa. Sen johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Rukoushetki voidaan viettää myös perhepiirissä. Sopivia paikkoja rukoushetkelle ovat esimerkiksi kirkko, kappeli tai koti.

Rukoushetkessä kiitetään yhteisestä elämästä ja pyydetään siunausta tuleviin vuosiin. Sitä voidaan viettää myös avioparia koskettaneen kriisin jälkeen vahvistukseksi sitoutumiselle. Rukoushetkeä vietetään usein myös avioliiton merkkipäivänä, kuten hopea- tai kultahääpäivänä. Sitä voidaan juhlistaa perhepiirissä tai suuremmalla joukolla.

Rukoushetken rakenne

• Virsi tai vihkilaulu
• Johdantosanat
• Psalmi
• Raamatunluku
• Rukous
• Siunaaminen

"Kiitos, että olet antanut meille voimaa rakastaa toisiamme niin hyvinä kuin vaikeinakin päivinä. Kiitos Herra perheestämme ja lapsistamme. Auta meitä kaikkia säilyttämään keskinäinen rakkaus ja luottamus, kasvamaan yhdessä ja pitämään huolta toinen toisestamme." (mukaillen toimitusten kirjan rukousta)