Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Evästeiden avulla tarjoamme parempaa käyttökokemusta. Omat, välttämättömät evästeemme kontrolloivat sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä.
Käytämme sivustolla upotuksia sosiaalisesta mediasta, kuten videoita ja sisältöjä. Nämä sisällöt saattavat sisältää käyttäjiä henkilöiviä evästeitä. Nähdäksesi nämä sisällöt sivustollamme hyväksy evästeet.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Maarian pappilan pihapiiri ja puutarha, kuva Timo Jakonen.
Ehkäpä tulevina vuosina Maarian pappilan kasvimaalla voidaan ihailla kyläkellukkaa, litulaukkaa ja hullukaalia – tai jotakin muuta niistä lukuisista 1700-luvun kasveista, joita Pehr Kalm kasvatti Turun Maariassa.
Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tiistaina 14.1. Turun museokeskuksen museopuutarhuri Leena Halmin pyynnön saada perustaa Pehr Kalm -huone Maarian vanhaan pappilarakennukseen, joka on 1600-luvun lopulta. Vanha pappila sijaitsee nykyisen uudemman, vuonna 1791 valmistuneen pappilarakennuksen pihapiirissä. Samalla kokouksessa annettiin lupa perustaa Pehr Kalm-kasvinäytemaan pappilan läheisyyteen. Siellä on tarkoitus esitellä Kalmin aikaisia kasveja.
Kalmin asuessa Maariassa puutarhassa kasvoi hedelmäpuita, maustekasveja ja kukkia.
Pehr Kalm vihittiin 1757 Piikkiön seurakunnan kirkkoherran virkaan, josta hän siirtyi 1763 Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Hän oli syntynyt 1716 ja kuoli vuonna 1779. Kalm toimi Turun Akatemiassa taloustieteen professorina, oli Carl Linnén oppilas ja teki tutkimusmatkoja, joista tunnetuin on vuosia kestänyt matka Amerikkaan. Maarian lisäksi Kalmilla oli puutarha Hirvensalossa ja yliopistollinen puutarha Piispankadun ja Aurajoen välissä.
Koleraan kuolleet vainajat saa haudata Turun hautausmaalle
Kirkkoneuvostossa oli esillä muutakin Turun historiaan liittyvää. Turun Kakolanmäen alueelta, lähinnä Tallimäen kentältä löydetyt, vuonna 1831-32 sekä 1850-70-luvuilla koleraan kuolleet vainajat tai paremminkin heidän luunsa ja luuaineksensa voidaan haudata Turun hautausmaalle niille osoitettuun paikkaan. Aluehallintovirasto on tehnyt asiasta päätöksen, jonka kirkkoneuvosto merkitsi tiedokseen.
Hautaus toimitetaan tämän vuoden keväällä myöhemmin kerrottavana ajankohtana. Turun kaupungin Muuritutkimus Oy määritteli alueelta kaikkiaan 376 vainajaa, joista 75 oli ortodokseja, oletettavasti pääosin venäläisiä sotilaita haudoista löytyneiden ristiriipusten perusteella. Muiden vainajien uskontokunta ei ole tiedossa.
(Seurakuntayhtymän viestintäpalvelut 14.1.2020/ PH)
14.1.2020 21.02