Kalmin kasvitietoa Maarian pappilasta

Pehr Kalm tutki innokkaasti puutarhoissaan kasvavia kasveja ja kirjoitti niistä kattavia tekstejä. Hänen tutkimusaineistonsa palvelee tänäkin päivänä monen tutkijan työtä.

Puutarhan kasveja 1772 

Pehr Kalm on tehnyt kasvifenologisia havaintoja useammassa puutarhassa, joita ovat oma kaupunkipuutarha, Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha, Maarian pappilan puutarha ja Sipsalo Hirvensalossa. Kasvifenologia tarkoittaa kasvien biologisten toimintojen, kuten kukinnan ja lisääntymisen suhdetta ilmastollisiin tekijöihin kuten lämpöön ja sademäärään.

Vuonna 1772 hän mainitsee yhteensä noin 130–140 kasvia. Kaikkia näitä ei kuitenkaan ole viljelty tai kasvatettu, sillä osassa havaintoja on mukana myös luonnonvaraisia kasveja. Tämä koskee erityisesti runsaslukuisia havaintoja kasvien kukkimisajankohdista ja tällöin ei useimmiten ole mainittu myöskään havaintopaikkaa lainkaan, esim. ”Näsiässä ei vielä yhtään kukkaa avoinna, mutta leskenlehti kukkii parhaillaan runsaasti.” (23.4.1772)

Yleisiä havaintoja ovat myös maininnat lehtien puhkeamisesta tai putoamisesta. Touko–kesäkuussa Kalm on tehnyt havaintoja puiden ja pensaiden lehdistä ja jakanut kasvit 3–7 ryhmään sen mukaan missä vaiheessa niiden lehdet ovat, ovatko ne esim. jo täysikasvuisia, vasta puhkeamassa tai vielä puhkeamatta. Esim. ”Pappilan yrttitarhassa on pieniä lehtiä: karviaismarja-, puna- ja mustaherukka, taikinamarjapensaat, seljassa maan tasalla, tuomi, pihlaja. Kokonaisia pieniä lehtiä: jotkin syreenit, kuusama, koivu, jotkin raidat. Juuri puhjenneet lehdet: happomarja, tuhkapensas, raita. Puhkeamaisillaan olevat: syreenit, suomenpihlaja, luumupuut, osa omenapuista, päärynäpuut, jokunen siperianhernepensas, hasselpähkinä. Ei vielä puhjenneet: kirsikkapuut, osa omenapuista, lehmus, osa siperianhernepensaista, tammi, haapa, eurooppalainen ja amerikkalainen vaahtera.” (31.5.1772) Samoin syksyllä, syys–marraskuussa, on vastaavasti ryhmiteltyjä havaintoja siitä, miten kasvien lehdet ovat muuttaneet väriään ja pudonneet.

Myös ankaran talven ja kesäisten hallaöiden vaikutuksia kasveihin on merkitty muistiin. ”Puolet turkinpavuista on paleltunut Pappilan yrttitarhassa.” (21.6.1772)

Luonnollisesti Pehr Kalm on tehnyt merkintöjä omista kylvöistään ja istutuksistaan, on kyse sitten kasvimaan kylvöistä, esim. ”Kylvin pappilan yrttitarhaan palsternakan-, porkkanan-, pinaatin-, krassin- ja rapealehtisen salaatin siemeniä.” (15.5.1772) tai puiden istutuksista kuten ”Istutin pappilassa 4 raitaa.” (21.5.1772) 

Syksyllä Kalm on luonnollisesti tehnyt merkintöjä sadonkorjuusta: ”Pappilan yrttitarhassa annoin nostaa ylös punajuuret, porkkanat, perunat.” (20.10.1772) Viljasadosta ja sadonkorjuusta hän on tehnyt yleisluontoisiakin havaintoja: ”Ruista tuli melko runsaasti tänä vuonna Turun ympäryspitäjissä; siitä leivotusta leivästä tuli melko valkoista ja kaunista; Rukiinoljet olivat pitkiä, lähes tuplasti sen mitä edellisenä vuonna. Vehnä onnistui hyvin kaikkialla. Ohraa tuli vähän kovan kuivuuden takia.” (13.9.1772) ja ”Lietolaiset talonpojat lopettivat rukiin, ohran ja kauran puimisen.” (19.9.1772)