Maarian pappilan puutarha

Maarian pappilasta tuli ehkä Kalmin rakkain puutarha vuodesta 1763 alkaen. Sinne pääsi Turusta nopeasti hevosella, ja puutarhan paikka oli vanhaa viljelysmaata. Maarian pappilan puutarhassa Kalm toteutti ideaalia siitä, että pappi on talousasioissa esimerkkinä seurakantalaisilleen. Kalm hoiti itse innokkaasti pappilanpuutarhaansa, apunaan piikoja ja renkejä ja varmaan päivätyöläisiäkin. Taisipa hän välillä lainata puutarharenkejä ja puutarhuria Akatemian puutarhastakin.

Pappilan puutarha oli ensisijaisesti hyötypuutarha, mutta myös puistomainen paikka leikattuine pensasaitoineen ja puineen ja lehtimajoineen. Sipulikukkia, kuten tulppaaneja, kasvatettiin myös keväiseksi silmäniloksi. Puutarhassa vallitsi puulajien runsaus. Taimitarhassa kasvatettiin omenapuita, jotka olivat Kalmille tärkeitä. Seurakuntalaisilla oli varmasti usein asiaa pappilaan, ja he saivat tutustua puutarhaan ja sen hoitoon.  

Hyötyviljelmien ja peltoviljelyn raja ei ollut tarkka, osaa kasveista viljeltiin sekä pelloissa että puutarhassa. Pappilan puutarhan mikroilmasto oli erinomainen, eikä kasveja halla juuri kiusannut.

Lue lisää Maarian pappilan hedelmätarhasta

Lue lisää Maarian pappilan syreeneistä

14.-15.5.1772 Planterade vid Prästg. i Träschola en stor hop Äppelträn. Ömsade der en Rönn till annat ställe. Satte der Såckerärter. Sådde i Prästg. Kryddg. frön af Palsternackor, Morötter, Spenat, Krasse, Krussallad. Satte der Såckerärter, Sverdärter, tidiga ärter, Tyska Bönor, frön af Mangold, Rödbetor, Rädisor. Planterade der Poteter, it i Hummeltäppan. .../... 22.-23.4.1773 Planterade en del af Syrenerne til Lusthuset i Lunden vid Prästgården. Planterade resten Syrererne til förenämde Lusthus, satte par Häggar, flere Rosenbuskar, et Canad. Kersbärsträ. .../... 12.7.1775 Lät klippa löfsalarna, häckarna och träden uti Prästgårds Trägården. .../... 20.10.1775 Satte i Prästgårds Trägården Tulipan-lökar, en Sälg, Stickelbärsbuske: ömsade Vijnbärsbuskar.