Hyppää sisältöön

Oma kaupunkipuutarha

Loppusyksystä alkukesään Kalm asui perheineen Turussa arvostetulla alueella Aurajoen länsirannalla, Herrainkulmalla. Perhe asettui tänne heti Amerikasta palattuaan vuonna 1752. Engelin vuoden 1828 asemakaavan mukaa heidän tonttinsa rajoittui Läntiseen Rantakatuun, Eskelinkatuun ja  Linnankatuun.  Kalmin aikana katujen nimet olivat Kuningattaren Rantakatu, Kehruuhuoneenkatu ja Kuningattarenkatu.

Herrainkulmalla Kalmin naapurustossa asui kauppiaita, laivanvarustajia ja tehtailijoita, ja tonteilla oli usein huomattava puutarha. Kalmin asumassa korttelissa oli tiivis päärakennusten rivi joen puolella. Puutarhat olivat Kuningattarenkadun eli myöhemmän Linnankadun puolella. Kuningattaren Rantakatu oli kaunistettu lehmuksin.

Kalmin kaupunkipuutarhassa viljeltiin ravintokasveja kotitarpeiksi, samoja kasveja kuin Maarian pappilassa. Mutta täälläkin Kalm kasvatti amerikankasveja ja puita jaettavaksi toisiin puutarhoihin. Kaupunkipuutarhan taimistossa hän kasvatti mm. lehmuksia siemenistä. Omenapuut olivat tärkeitä täälläkin. Puutarhassa oli orapihlaja-aitoja ja lehmus- ja sireenihuvimajoja, joita leikattiin säännöllisesti. 

Kalmin naapuritontilla yläjuoksulle päin oli verkatehtailija Esaias Wechterin puutarha, jossa kasvoi omenapuita, marjapensaita sekä viljaa olutpanimon tarpeisiin. 1770-luvulla tässä naapurin puutarhassa oli mm. huvimaja ja ruutanalampi. Naapuruston kesken kasveja vaihdettiin, botaniikka oli yhteinen harrastus.

Vuonna 1759 aloitti Kalmin tontista alajuoksulle päin toimintansa Suomen ensimmäinen sairaala, lasaretti, jonka esimies oli piirilääkäri Johan Haartman. Silläkin oli oma puutarhansa.

Palvelusväki auttoi puutarhanhoidossa. Kesällä ja syksyllä perhe asui pappilassa, ja kaupunkipuutarha jäi enemmän palvelusväen hoitoon.

Kaupunkitontti siirtyi pois perheen omistuksesta Kalmin lesken Annan kuoltua. Pehr Kalmin “lilla Otto”, Otto Herman Lode hankki kuitenkin itselleen tämän ja naapuritontin vuonna 1812 toimiessaan läänin varamaaherrana.

6.5.1772 Satte in min Trägård quistar af Apoth. Synnerbergs röda Vijnb. att taga rooth: dito af mina egna stora röda Vijnb. obs. Synnerb. stå på S. sidan, min åt N. .../... 4.6.1772 Lät ränsa och göda kring Äppleträden samt Linde och Syren lusthuset i min Trägård. .../... 25.10.1775 Samlade i min egen Trägård nötter af Hvita Valnöttträd, hvilcka detta år voro aldeles mogna. .../... 22.9.1779 Lät taga ned äpplen i min Trägård: fick deraf detta år en stor Guds välsignelse.

Lähde: Herrainkulma. Turun VII kaupunginosan korttelien 2, 3 ja 36 maankäytön rakennushistoriaselvitys. Turun kaupunki. Kaupunkisuunnittelu. Kaavoitus. Samuli Saarinen 22.9.2017.

Lue Herrainkulman rakennushistoriallinen selvitys Turun kaupungin sivuilta tästä linkistä (pdf-tiedosto)

Kartta 1740-luvun Turusta
Kalmin tuleva tontti 1740-luvun asemakaavakartalla.
// ]]>