Voi taivas - puhetta nuoresta -podcastin keskustelijat

Puhetta nuoresta -podcastissa Nonna Huotarinen haastattelee alan asiantuntijoita nuorten mielenterveyden haasteista. Huotarinen on koulutukseltaan psykologi ja perhepsykoterapeutti ja hän työskentelee perheneuvojana.  Tässä haastattelijan tiivistelmät tammikuussa 2024 julkaistavien podcastien teemoista:

Psykiatri, psykoterapeutti ja biologisen psykiatrian dosentti Henry Karlsson... 

...nuorten mielenterveyden häiriöistä:

Ei ole harvinaista, että nuori kärsii masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Milloin sitten hakea ulkopuolista apua? Mikäli alakulo tai ahdistuneisuus kestävät pidempään, ja vaikuttavat arjen toimintakykyyn, on hyvä ottaa yhteyttä esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon. Yleisesti ottaen riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ylläpitävät mielenterveyttä myös nuoruusvuosina. Muita suojaavia tekijöitä ovat toimivat perhesuhteet, kaverisuhteet ja koulunkäynnin lisäksi mielekkäät harrastukset sopivassa määrin. Päihteettömyys suojaa myös mielenterveyttä. Joskus tarvitaan psykoterapeuttista apua ja lääkehoitoa. Varhainen puuttuminen edesauttaa hoidon tuloksellisuutta. 

...ja syömishäiriöistä:

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joista pahimmillaan voi seurata jopa kuolema. Olisi hyvä, jos laihduttamisesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin kulttuuriin, jossa syömistä ohjaa kehosta huolenpitäminen eikä ulkonäköihanteet. Kun ihminen on sairastunut laihuushäiriöön, aliravitsemus vaikuttaa hänen kykyynsä ajatella. Siksi on ensin tärkeää korjata kehon fysiologinen nääntymystila ennen kuin psykoterapeuttinen työskentely mahdollistuu. 

Esimerkiksi se, että nuori lakkaa syömästä yhdessä muun perheen kanssa tai että herkuista tulee täysin kiellettyjä, voi kertoa syömishäiriöstä. Vanhemman on hyvä pyrkiä ylläpitämään keskusteluyhteyttä lapseen ja nuoreen, jotta mahdollisen syömishäiriöhuolenkin syttyessä olisi mahdollista kysyä nuorelta, mitä tälle kuuluu ja onko nuorella huolia syömisen tms suhteen. Kouluterveydenhuolto on hyvä paikka lähteä hakemaan apua, kun sille on tarvetta. Syömishäiriöliitto tarjoaa tietoa syömishäiriöistä. Paranemisennuste syömishäiriöstä on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa oireiluun puututaan ja nuori saa apua.

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä päihteiden käytöstä:

Mitä myöhemmälle iälle nuoren mahdolliset päihdekokeilut jäävät, sen parempi. Aivot kehittyvät voimakkaasti nuoruusvuosien aikana. Mitä nuorempana päihteiden käyttö alkaa, sitä suurempi riski myöhemmälle päihderiippuvuuden synnylle on. Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja nuoruudessa ovat parasta ennaltaehkäisyä päihdeongelmiin. Vanhempien on hyvä olla myös tietoisia oman alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin. Sen lisäksi, että vanhempien oma päihteiden käyttö voi vaikuttaa heikentävästi vanhemmuuteen, voi se ohjata myös nuoren omia päihteiden käyttötapoja mallioppimisen kautta. Päihderiippuvuutta voi hoitaa ja siitä voi toipua.

FingerroosinLinkki avautuu uudessa välilehdessä säätiön yhteisötoiminnan päällikkö Miika Neulaniemi syrjäytymisestä:
 

Nuoren syrjäytymiskierteen takaa löytyy yleensä useita eri syitä. Perheen sisäiset ongelmat – mm taloudelliset vaikeudet, mielenterveyden haasteet, työttömyys, päihderiippuvuudet, voivat heikentää  vanhemman kykyä tukea nuorta aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Koulukiusaamisella voi olla pitkäkestoinen vaikutus siihen, kuinka muiden seuraan uskaltaa hakeutua. Myös kouluvaikeudet esimerkiksi neuroepätyypillisyydestä johtuen voivat vaikuttaa omanarvontuntoon ja siihen, kokeeko kelpaavansa muiden joukkoon. 

Olisi oleellista auttaa jo lapsia kiinnittymään ympäröivään yhteiskuntaan koulun ja harrastusten kautta, jotta syrjäytymiskierre ei pääsisi alkamaan. Koko perheen hyvinvointi suojelee myös nuorta. Syrjäytymisen vastakohta on yhteyden kokemus toisten kanssa ja muihin liittyminen. Jokaisen aikuisen tehtävä on huolehtia, että kaikki pysyvät mukana. 
 

Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi viiltelystä:

Viiltely on yksi itsen vahingoittamisen muoto, jota nuori voi käyttää. Jotta nuorta voi auttaa, on oleellista ymmärtää, mihin nuori hakee helpotusta viiltelyllä. Viiltely voi olla tapa kääntää huomio pois itselle sietämättömästä kokemuksesta tai tunteesta. Yleensä, kun nuori löytää toisenlaisia tapoja tunteensäätelyyn, viiltely putoaa tarpeettomana pois. Myös nuoren mahdollisesti kokemaa masennusta, ahdistuneisuutta tai muuta mielenterveyden häiriötä viiltelyoireen takana tulee tietysti hoitaa. Joskus viiltely voi olla kokeiluluontoista toimintaa ilman, että sen takaa löytyy vaikeampia ongelmia. Ulkopuolista apua tilanteeseen voi lähteä hakemaan kouluterveydenhuollosta. Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy itsehoito-ohjelma viiltelyyn. Viiltelyn paljastuminen voi olla vanhemmalle raskas kokemus, ja myös vanhempi voi tarvita itselleen tukea tilanteessa. 

Nuorisopsykiatrian dosentti Kim Kronström seksuaalisen identiteetin etsinnästä: 

Seksuaalisuus on henkilökohtaista ja herkkää aluetta. Nuorella on oikeus yksityisyyteen myös seksuaalisuuden alueella. Myöskään vanhemman ei tarvitse kokea huonommuutta, jos ei koe luontevaksi seksuaalisten teemojen käsittelyä nuorensa kanssa, jokainen saa kunnioittaa omia rajojaan. Ihmisen seksuaalisessa suuntautumisessa tai sukupuoli-identiteettikysymyksissä ei liikuta oikein-väärin akselilla, vaan ihmiset ovat yksilöitä ja eroavat toisistaan seksuaalisuuden osa-alueella kuten muidenkin ominaisuuksiensa suhteen. Ympärillä oleva kulttuuri on vaikuttanut paljon siihen, missä määrin ihminen on voinut olla avoimesti oma itsensä. Ihminen voi tulla myös haavoitetuksi oman seksuaalisuutensa kautta. Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja nuoruudessa tukevat ihmisen kasvua seksuaalisuuden osa-alueellakin.

Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila, Right to BelongLinkki avautuu uudessa välilehdessä -konsortion puheenjohtaja...

...yksinäisyydestä:

Yksinäisyys vaikuttaa heikentävästi niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen. Jo päiväkoti-ikäiset lapset kärsivät yksinäisyydestä. Esimerkiksi synnynnäinen temperamentti ja sosiaaliset taidot vaikuttavat siihen, kuinka helposti lapsi ja nuori solmii kontakteja ikäistensä kanssa. Myös mallioppiminen lähiympäristön muista ihmisistä ohjaa lapsen ja nuoren käytöstä. Myös koulukiusatuksi tuleminen ja kolhut itsetunnossa vaikeuttavat toisiin tukeutumista. Ihminen on kuitenkin koodattu kasvamaan ja elämään yhteydessä toisiin. Toisten ihmisten avulla me säätelemme tunteitamme ja koemme elämän merkitykselliseksi. On kaikkien meidän vastuulla huomioida toinen toistamme, ja ottaa joukkoon.

...ja kiusaamisesta:

Kiusaaminen on toistuvaa vallankäyttöä toiseen tavalla, joka tuntuu kohteesta pahalta ja rikkoo hänen hyvinvointiaan. Koululaisten kokema kiusatuksi tuleminen on tilastojen mukaan kasvanut viime vuosina. Kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen on keinoja, mutta ne tahtovat jäädä käyttämättä koulumaailmassa. Kiusaamisen vaikutukset ovat kauaskantoisia. Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa yksilön itsetunnon heikkenemiseen, yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, mielenterveyden häiriöihin kuten masennuksen ja ahdistuksen puhkeamiseen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Kun lapsi tai nuori kertoo aikuiselle tulleensa kiusatuksi, aikuisen on otettava nuori todesta. Kiusaamiseen on aina puututtava, ja se on jokaisen aikuisen tehtävä.