Keskiajan Turku Tuomiokirkossa 26.-29.6.2025

Vuonna 1300 vihitty Turun tuomiokirkko henkii aitoa keskiaikaa. Jylhät holvit, hämyinen tunnelma ja kiehtova äänimaisema sulosointuineen vievät syvälle historiaan. Niin myös messujen ja hetkirukousten vuosisatainen perinne. Tuomiokirkon katoliselle keskiajalle, aina keskiajan alkuun saakka, kantavat myös keskiaikaiset pyhimyspatsaat Tuomiokirkkomuseossa.

Keskiajan Turku Tuomiokirkossa to-su 26-29.6.2025

Tuomiokirkko ja Tuomiokirkkomuseo auki joka päivä klo 9-18. Museoon vapaa pääsy tapahtuman ajan. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten aikana kirkossa ja museossa ei voi kierrellä. (Lauantaina iltapäivällä on muutamia vihkimisiä.)

Holvikahvila Domcafé auki kirkon kivijalassa joka päivä klo 11-18.

Jumalanpalveluksia

Hartautta, sielun ravintoa ja Jumalan sanaa Tuomiokirkossa joka päivä klo 12 (sunnuntaina ruotsin kielellä) sekä lauantaina klo 18 ja sunnuntaina klo 10.

Pyhän Hengen kappelissa (Pyhän Hengen kirkon raunioissa Casagrandentalon alakerrassa, Linnankatu 3) vesper torstaina ja perjantaina klo 18 sekä vielä ranskan kielellä torstaina klo 17.

Opastuksia keskiaikaiseen Tuomiokirkkoon

Joka päivä klo 13 ja klo 16

Englannin kieltä taitaville myös perjantaina ja sunnuntaina klo 15

Liput 2€ kappaleelta Domcafésta, kirkon kivijalasta. Opastuksilla ollaan jonkin aikaa ulkosalla, joten sään mukaista vaatetusta suositellaan.

Keskiaikakonsertti

Perjantaina klo 19

Munx Gregoriana -lauluyhtyeen konsertti. Keskiaikainen gregoriaaninen kirkkolaulu kohtaa 2000-luvun pelimusiikin.

Liput 15€ Konsertin kesto noin tunnin.

Keskiajan Turku -tapahtuman päätösvesper

Sunnuntaina klo 18

Yleisöluentoja keskiaikaisen Tuomiokirkon käyttäjistä ja rakentajista

Torstaina 26.6.25 klo 14-16.15 Turun tuomiokirkossa

Tuomiokirkon peruskorjauksen alla on hyvä muistella, että keskiajalla Tuomiokirkko oli elävä ja muuttuva, lähes koko ajan rakenteilla ollut kirkko. Sitä laajennettiin ja sinne perustettiin uusia alttareita. Kirkon kasvaessa sen papiston määrä lisääntyi, ja uusien alttarien myötä liturgia rikastui ja monipuolistui. Kuten nykypäivänä, kävijöitä oli läheltä ja kaukaa: kirkko oli Turun kaupunkiyhteisön kirkko, mutta samalla hiippakunnan pääkirkko ja pyhiinvaelluskohde. Yleisöluennot esittelevät tuoretta tutkimusta Turun tuomiokirkon keskiaikaisista käyttäjistä, rakentajista ja kirkollisesta elämästä.

Puhujat ja aiheet:

FT Anna-Stina Hägglund: Toivomukset sielujen pelastuksesta keskiajalla: Lahjoitukset pyhimyksien alttarisäätiöille Turun tuomiokirkossa

Filosofian tohtori Anna-Stina Hägglundin luento valottaa lahjoituksia, jotka tehtiin saadakseen sielunhoitoa kuoleman jälkeen. Tämänkaltaiset lahjat, jotka koostuivat kaikesta aina maaomaisuudesta tekstiileihin sekä arvokkaisiin kulta- ja hopeaesineisiin, suunnattiin pyhimyksille ja heidän maallisiin kulttipaikkoihinsa. Lahjat olivat hyvin yleisiä keskiajan Euroopassa ja heijastavat sekä hurskauskulttuuria että sosiaalisia normeja. Luento keskittyy lahjoituksiin, jotka kohdistettiin eri pyhimysten alttarirahastoille Turun tuomiokirkossa 1300- ja 1400-luvuilla, ja siihen, mitä nämä kertovat ihmisten elämästä ja toiveista.

Dos. Reima Välimäki: Mitä olivat aneet, ja miksi niitä sai Turun tuomiokirkossa käymällä?

Aneista tulevat suomalaisille mieleen lähinnä reformaatioajan iskulauseet kirstuun kilahtavista kolikoista ja taivaaseen vilahtavista sieluista. Keskiajalla aneet olivat huomattavasti monitahoisempi ilmiö, joka linkittyi kiirastulioppiin, pyhimyskulttiin, kirkollisiin juhlapyhiin ja kirkon rakennustöiden tukemiseen. Luento esittelee aneiden merkitystä keskiajan kulttuurissa ja uskonnossa Turun tuomiokirkolle myönnettyjen anekirjeiden kautta.

Dos. Marika Räsänen: Pyhimykset ja pyhäinjäänteet keskiajan turkulaisessa kokemuspiirissä

Dos. Marika Räsänen tarkastelee pyhimysten ja pyhäinjäänteiden kunnioittamista osana keskiaikaista kulttuuria. Hän ottaa esille esimerkkejä pyhimyksistä ja pyhäinjäänteistä Turun tuomiokirkon ja dominikaanikonventin kokoelmissa ja pohtii niiden merkityksiä ihmisten arjessa ja juhlassa myös laajemmin eurooppalaisessa kokemusmaailmassa.

Prof. Panu Savolainen: Uutta tietoa Turun tuomiokirkon keskiaikaisesta rakennushistoriasta

Turun tuomiokirkon keskiaikaista rakennushistoriaa ja esineistöä ei ole tutkittu kokonaisvaltaisesti sitten 1920-luvun. Apulaisprofessori Panu Savolaisen johtamassa hankkeessa ”Uponnut katedraali” (2024-2028) luodaan luonnontieteellisin ja humanistisin menetelmin uusi kokonaiskuva Tuomiokirkon rakennushistoriasta, yleiseurooppalaisista yhteyksistä sekä kirkon esineistöstä osana Pohjois-Euroopan keskiajan arkkitehtuurihistoriaa. Savolainen kertoo hankkeesta, sen taustoista ja parhaillaan meneillään olevista tutkimuksista.

klo 16 Keskustelua

Luentojen järjestäjät: Turun yliopiston tutkimuskeskukset CSCC ja TUCEMEMS sekä Turun tuomiokirkkoseurakunta

Pyhää kohti – keskiaikaisen pyhiinvaellusreitin opastettu vaellus

Lauantaina 28.6. klo 15, lähtö Tuomiokirkon portailta Domcafén edestä. Pyhiinvaellusreitti kulkee vuonna 1396 Turun kirkoille annettujen anekirjeiden määrittelemissä kohteissa. Reitin voi kulkea myös itsekseen, tarkka kulkureitti löytyy tästä linkistä. Lauantain pyhiinvaelluksen ohjaa kulttuurihistorioitsija ja keskiajantutkija FT Anni Hella, joka on tutkinut keskiaikaista pyhiinvaelluskulttuuria Turussa ja ollut mukana suunnittelemassa kuljettavaa reittiä osana tutkimushanketta Pyhiinvaellus liikkeessä – pyhiin vaeltamisen motiivit ja merkitykset Turussa keskiajalla ja nykyään.

Reitti on kokonaisuudessaan n. 10 km pitkä ja kierrokseen varataan aikaa n. 4 tuntia. Vaellustahti on rauhallinen. Pysähdymme vaelluksen aikana kohteissa, joissa tutustumme vaelluksen ohjaajan johdolla Turun keskiaikaiseen historiaan. Reitin varrelta löytyy wc-tiloja ja pidämme tarpeen mukaan myös evästaukoja, joten varaathan pientä purtavaa mukaasi. Huolehdithan myös, että sinulla on riittävästi vettä mukanasi. Vaellus toteutetaan myös sadesäällä, joten pukeuduthan olosuhteisiin sopivasti. Vaelluksen hinta on 8 € aikuisilta ja 5 € alennusryhmiltä (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset). Osallistujia vaellukselle voidaan ottaa mukaan enintään 20 hlöä, joten kannattaa olla nopea. Ilmoittautuminen vaellukselle alkaa 25.5.25 klo 12 sivulla lyyti.in/anepyhiinvaellus280625.

Turun piispa Bero ja Uppsalan arkkipiispa Henrik julistivat syksyllä 1396, että uskovat, jotka vierailivat Turun tuomiokirkon sunnuntaisissa kulkueissa tai olivat kirkossa iltarukoushetkeen kuuluvan kirkkolaulun aikana, saivat 40 päivän aneen eli vapautuksen maan päällä tai kiirastulessa tehtävästä sovitustyöstä. Aneen ehtona oli lisäksi vierailu Turun ja lähiseudun kirkoissa ja muissa hengellisissä kohteissa.