Olli Kortekangas

Olli Kortekangas (s. Turussa 1955) opiskeli sävellystä Einojuhani Rautavaaran ja Eero Hämeenniemen johdolla Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1981 ja jatkoi opintojaan Dieter Schnebelin johdolla Länsi-Berliinissä. Syksyllä 1985 hän opiskeli Roger Reynoldsin johdolla San Diegossa. Kortekangas on itse työskennellyt opettajana mm. Espoon musiikkiopistossa, Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa sekä mestarikursseilla kotimaassa ja ulkomailla. Vuosina 1997–2007 Kortekangas toimi Oulu Sinfonian nimikkosäveltäjänä.

Olli Kortekankaan teosluettelossa on noin 160 sävellystä miniatyyreistä orkesteriteoksiin ja oopperoihin. Hän on aina ollut erityisen kiinnostunut ihmisäänestä, vokaalimusiikista ja musiikkiteatterista. Hänen keskeistä tuotantoaan ovat lukuisat kuoroteokset ja neljätoista oopperaa, mm. Grand Hotel (1985), Messenius ja Lucia (2005), Isän tyttö (2007), Oma vika (2015), Veljeni vartija (2017), Ende und Beginn (2021) ja Isfåglarna (2023). Kortekankaan uraan mahtuu myös runsaasti instrumentaalimusiikkia, mm. konserttoja, kamarimusiikki- ja sooloteoksia ja viimeaikaisena kiinnostuksen kohteena sävellyksiä periodisoittimille.

Kortekangas on säveltänyt tilausteoksia moniin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Japaniin ja Australiaan. Viime vuosien merkittävimpiä ulkomaisia kantaesityksiä ovat olleet Washingtonissa kantaesitetty oratorio Seven Songs for Planet Earth (2011), Minnesota Orchestran tilaama Migrations mezzosopranolle, mieskuorolle ja orkesterille (2014) ja virolais-suomalainen yhteistyöproduktio Piir (2024). Kotimaisista kantaesityksistä mainittakoon Oulu Sinfonian tilaama Klarinettikonsertto (2014), Helsingin kaupunginorkesterin tilaama laulusarja Songs of Meena (2020) ja Saimaa Sinfoniettan tilaama Kitarakonsertto (2024). Tällä hetkellä Kortekangas työskentelee kansainvälisen, Oslossa 2027 ensi-iltansa saavan etruskiaiheisen tanssiteatteriproduktion parissa.

Olli Kortekankaalla on mittava urkumusiikin tuotanto, mm. konsertto, neljä sonaattia ja lukuisia pienimuotoisempia teoksia sekä kirkolliseen että konserttikäyttöön. Hän on säveltänyt myös useita laajoja sakraaliteoksia. Naantalin Musiikkijuhlilla kantaesitettiin 2011 De virtute in virtutem – Pyhiinvaeltajan lauluja ja 2017 laaja VIA-oratorio. Kesällä 2019 sai Isonkyrön vanhassa kirkossa ensi-iltansa kirkko-ooppera Elämänkuvat. Uudessakaupungissa 2021 kantaesitettyä Ende und Beginn -kirkko-oopperaa on sittemmin esitetty eri puolilla Suomea, ja kesällä 2024 se sai Viron ensi-iltansa Tallinnassa. “Tunnustukseton vespermusiikki” Vähän ennen yötä kolmelle lauluäänelle ja uruille kantaesitettiin 2023 ja versio suurelle kuorolle ja uruille 2025.

Olli Kortekangas on saanut mm. Prix Italia -kilpailun erikoispalkinnon, Salzburgin kaupungin oopperapalkinnon, Teosto-palkinnon, Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinnon ja Suomen Musiikkikustantajien myöntämän vuoden 2015 taidemusiikin säveltäjän palkinnon. Muita huomionosoituksia ovat olleet Espoo-mitali ja valinta Valtakunnan Viralliseksi Unikeoksi Naantalissa 2011. Vuonna 2022 Ende und Beginn -oopperalle myönnettiin Turun arkkihiippakunnan Arkkipooki-kunniakirja.

Kortekangas on maineikkaan nykymusiikkiyhdistyksen Korvat auki ry:n perustajajäsen. Hänen lukuisista järjestö- ja asiantuntijatehtävistään vuosien varrelta mainittakoon jäsenyys Suomen Säveltäjät ry:n, Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n ja Teoston johtokunnissa, Paulon Säätiön hallituksessa, valtion musiikkitoimikunnassa sekä virsikirjan suomenkielisessä lisävihkotyöryhmässä. Vuosina 2023-25 Kortekangas toimi Pohjoismaisen kulttuurirahaston asiantuntijana.

Olli Kortekangas asuu ja työskentelee Helsingissä ja Naantalin Rymättylässä.