Tuhkan hautaus- ja sirottelupaikat

Hautaustoimilain mukaan tuhka on haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Tuhkaa ei saa jakaa. Tuhkan hautaamiselle on valittavissa useita eri vaihtoehtoja seurakuntayhtymän alueella. 

Uurnan laskeminen sukuhautaan

Aika uurnan hautaan laskemiselle kannattaa varata seurakuntayhtymän hautatoimistosta samalla, kun sopii siunauspäivän. Uurnanlaskun voi varata aikaisintaan kahden viikon päähän siunaustilaisuudesta. Omaisille ei ilmoiteta erikseen, kun vainaja on tuhkattu. Tuhka on haudattava viimeistään vuoden kuluttua tuhkauksesta.

Uurnanlaskussa omaiset kokoontuvat kappeliin uurnan luovutustilaan, josta lähdetään haudalle vahtimestarin johdolla. Haudalla on hiekkaa ja lapio, ja omaiset voivat halutessaan peittää uurnan itse. Muussa tapauksessa seurakunta peittää haudan hautaamisen jälkeen. Omaisten pyynnöstä seurakunta voi myös haudata uurnan ilman omaisten läsnäoloa. Talviaikaisten hautausten hautojen pinnan kunnostustyöt tehdään keväällä, kun routa on sulanut ja maa kuivunut.

Omaiset voivat pyytää siunauksen toimittanutta pappia mukaan uurnanlaskuun sopimalla asiasta hänen kanssaan. Haudalla voidaan viettää pieni rukoushetki, joka koostuu virrestä, Raamatun teksteistä ja rukouksesta.

Jos hautapaikka on muualla kuin Turun hautausmaalla, omainen tai hänen valtuuttamansa hautaustoimisto noutaa uurnan krematoriosta.

Hautaaminen muistolehtoon

Tuhka voidaan haudata myös muistolehtoon, jollainen on Maarian kirkkomaalla sekä Turun, Kakskerran, Katariinan, Kärsämäen, Paattisten ja Piikkiön hautausmaalla. Tuhkan sirottelu muistolehdossa ei ole mahdollista.

Tuhka haudataan muistolehtoon ilman omaisten läsnäoloa. Tuhkan tarkkaa sijoituspaikkaa tai hautaamisajankohtaa ei kerrota. Hautauksia tehdään kerran kuukaudessa toukokuulta joulukuulle. Turun hautausmaan muistolehtoon haudataan kuitenkin myös talvella.

Turun hautausmaan muistolehto on anonyymi, eli vainajan nimeä ei saa näkyville. Muissa yhtymän muistolehdoissa omaiset voivat halutessaan kiinnityttää yhteismuistomerkkiin nimilaatan, jossa on vainajan nimi sekä syntymä- ja kuolinvuosi. Nimilaatan voi tilata vain niille vainajille, jotka on haudattu kyseiseen muistolehtoon. Omainen tilaa ja maksaa laatan seurakuntayhtymän sopimuskiviliikkeestä, joka hoitaa myös laatan kiinnityksen.

Muistolehdossa on paikka omaisten kukille ja kynttilöille. Sinne saa tuoda vain leikkokukkia. Siunaustilaisuuden jälkeen muistolehtoon voi tuoda 1–3 kukkalaitetta.

Hautausmaiden henkilökunta poistaa kuihtuneet kukat ja palaneet kynttilät (sekä ylimääräiset koriste-esineet) tarpeen mukaan. Ei siis voida antaa mitään aikamäärää, kuinka kauan kukat tai kukkalaitteet saavat olla paikallaan tuonnin jälkeen.

Hautaaminen tuhkahautaan

Tuhkahautalehdossa haudat ovat pieniä sukuhautoja, joilla on valmiina muistomerkkikivi. Tuhkahautauksessa toimitaan muuten samalla tavalla kuin uurnahautauksessa, mutta uurnaa ei lasketa hautaan. Tuhka kaadetaan uurnasta siististi suppilon avulla hautaan. Hautauksia tehdään toukokuulta joulukuulle. Tuhkahautoja on Katariinan hautausmaalla ja Kärsämäen metsähauta-alueella.

Sirottelu hautausmaalle

Turun hautausmaalla ja Piikkiön hautausmaalla on erillinen tuhkan sirottelualue. Sirottelualueella tuhka sirotellaan maan päälle. Sirottelussa omaiset voivat olla mukana.

Sirottelualueelle ei saa tuoda kynttilöitä eikä kukkia, vaan ne tulee viedä vieressä sijaitsevan muistolehdon muistelualueelle.

Hautaaminen tai sirottelu muualle kuin hautausmaalle

Jos tuhka aiotaan haudata tai sirotella muualle kuin hautausmaalle, tulee siihen olla maanomistajan tai vesialueen omistajan lupa. Metsähallituksen paikallisosasto päättää tuhkan sirottelusta merialueille ja yleisille vesialueille sekä valtion maille.

Turun kaupunki on osoittanut vesialueet tuhkan sirotteluun. Lisätiedot sirottelualueista Turun kaupungin sivuilla. (Linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa.)

Tuhkan sijoittaminen Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille. (Linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa.)

Arkkupeite

Arkkupeite on tekstiili, jolla arkku voidaan verhota siunaus- tai jäähyväistilaisuudessa. Arkkupeitettä käytetään yleisimmin tuhkahautausten yhteydessä, ja itse arkku voi olla pelkistetty ja yksinkertainen. Arkkupeitteen voi varata seurakuntayhtymän hautatoimistossa.

Pyhän Ristin kappelissa, Kärsämäen kappelissa, Ylösnousemuskappelissa ja Piikkiön kirkossa on käytössä arkkupeitteet. Jos peitettä käytetään, kukkia ei voi asettaa arkun päälle siunaustilaisuudessa.

Arkkupeite varataan seurakuntayhtymän hautatoimistosta, p. 040 341 7253.

Pyhän Ristin kappelin arkkupeite

Pyhän Ristin kappelin arkkupeitteen värit ovat valkoisen eri sävyjä: vaalea yläosa symboloi taivasta ja hieman tummempi alaosa maata. Keskellä kulkee puhtaanvalkoinen risti. Ristin poikkipuu muodostaa horisontin, jossa taivas ja maa kohtaavat.

Arkkupeitteeseen kuuluu hiekkaliina, jonka kuvioaiheen ison ja pienen ympyrän muodostama symboli on osa vanhaa, mm. partiolaisten käyttämää maamerkkijärjestelmää. Viestin piirtäjä haluaa kertoa jäljessä kulkeville menneensä kotiin.

Ylösnousemuskappelin arkkupeite

Ylösnousemuskappelin arkkupeitteen kangas on vaaleaa pellavaa, jonka keskelle on kullalla ja violetilla kirjailtu kukkaköynnös. Se huokuu rauhallisuutta ja arvokkuutta. Peite on Mikaelin Marttojen valmistama ja he ovat lahjoittaneet sen seurakuntayhtymälle.

Kärsämäen kappelin arkkupeite

Kärsämäen kappelin arkkupeitteessä on kahta eri valkoisen sävyä sekä violettia ja kultaa. Peitteen kuvioaiheena on tiimalasi, joka symboloi ajan kulumista ja täyttymistä. Lisäksi kuvioista löytyvät Kristuksen nimen kreikankieliset alkukirjaimet I ja X. Ne kertovat ylösnousemuksen ja jälleennäkemisen toivosta.

Piikkiön kirkon arkkupeite

Piikkiön kirkon arkkupeitteen on tehnyt tekstiilityön opettaja Marketta Reini. Piikkiön seurakunnan vuonna 2008 tilaama arkkupeite on ohutta valkoista villakangasta. Koristeena on arkun keskilaudan levyinen hiekanvärinen ristikuvio samasta materiaalista. Peite on kolmikerroksinen. Kerrokset kiinnitettiin tikkaamalla, jolloin valo ja varjo korostavat kuvioaiheita. Työhön kuuluu kaksi hiekkaliinaa.