Uutislistaukseen

Maarian pappila ulkoapäin kuvattuna. Vahtimestari Sirpa Rantala lakaisee pappilan edustaa. Vahtimestari Sirpa Rantala huolehtii Maarian pappilasta, joka on yksi seurakuntayhtymän lukuisista kiinteistöistä. Maarian pappila on suosittu paikka muun muassa perhejuhlille. (kuva: Jussi Vierimaa)

Kiinteistöstrategia vaatii kipeitä päätöksiä

22.6.2021 11.51

Kirkoista ei luovuta, mutta jostain pitää karsia. Kurkistus uuteen kiinteistöstrategiaan paljastaa, miten seurakuntayhtymän 120 000 neliön kiinteistöomaisuutta tulevaisuudessa hallitaan.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päättäjillä on visainen pähkinä purtavanaan: mistä seurakuntatiloista voidaan luopua, kun tavoitteena on vähentää tiloja 5–10 prosentilla vuoteen 2024 mennessä?

Jäsenmäärän vähetessä ja verotulojen huvetessa tarkalla taloudenpidolla on väliä. Kiinteistöpolitiikalla on merkitystä: viime vuonna noin 20 prosenttia yhtymän kuluista liittyi kiinteistöihin.

- Yhtymän rakennuskanta on iäkästä, ja rakennusten ylläpitokulut kasvavat keskimäärin 3–4 prosentilla vuodessa. Ylläpitokuluja ei tulevaisuudessa pystytä alentamaan muulla tavoin kuin tiloja vähentämällä, yhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola summaa.

Samalla seurakuntatiloihin liittyy tunteita ja muistoja. Ne ovat seurakuntalaisten ja paikallisten toimijoiden kokoontumispaikkoja sekä työntekijöiden työtiloja. Siksi tiloihin liittyvät päätökset ovat usein vaikeita.

Yhtymän kiinteistöistä päättää viime kädessä yhteinen kirkkovaltuusto. Siihen kuuluu 51 seurakuntavaaleilla valittua luottamushenkilöä yhtymän 10 eri seurakunnasta. Puheenjohtaja Harri Lukander tunnistaa kiinteistöpäätösten kinkkisyyden.

- Luopuminen tuntuu haikealta ja vaikealta erityisesti niistä ihmisistä, joiden alueella toimitaan. Kuva kokonaisuudesta vaihtuu helposti tunteeksi siitä, että haluaa puolustaa oman seurakunnan tiloja.

Koko seurakuntayhtymää luotsaava yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Ville Niittynen korostaa, että kiinteistöistä luopumisella ei ole hengenhätä, vaikka pitkällä tähtäimellä se onkin keskeistä.

- Meillä on onneksi aikaa tehdä harkittuja päätöksiä.

 

Seurakuntayhtymän omistuksessa on noin 120 000 kerrosneliömetrin verran kiinteistöjä. Lukuun mahtuu kirkkoja, seurakuntataloja ja partiotiloja, toimistotiloja, vuokra-asuntoja, kappeleita, hautausmaarakennuksia ja huoltorakennuksia sekä leirikeskuksia ja kesäkoteja.

Millä perusteella näistä karsitaan?

Yhtymän kiinteistöpolitiikkaa ohjaa kiinteistöstrategia 2021–2024, joka on tämän lehden ilmestyessä yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttävänä. Paperi linjaa suuntaviivat sille, miten kiinteistöjen kanssa toimitaan. Ensimmäistä kertaa siinä linjataan myös 5–10 prosentin vähennystavoite.

Säilytettäviä rakennuksia ovat seurakuntien ja yhtymän ydintoimintojen kannalta välttämättömät tilat, kuten kirkot, siunauskappelit, seurakuntien toiminnan kannalta välttämättömät tilat sekä välttämättömät huoltorakennukset.

- Kirkot vievät vuodessa 2,3 miljoonaa euroa. Seurakuntataloihin menee reilusti yli kolme miljoonaa euroa vuodessa, Seppo Kosola listaa.

Strategian mukaan sellaisista seurakunnallisista tiloista voitaisiin luopua, joiden käyttöaste on alhainen. Kosola myöntää, että asian määrittely on hankalaa.

- Voi myös miettiä, että jos on lähellä toisiaan olevia tiloja, voisiko niissä olla yhteistä toimintaa kahdella tai useammalla eri seurakunnalla. Pitää miettiä, kannattaako isoihin peruskorjauksiin lähteä.

 

Kiinteistömenoja lisää myös se, että rakennuskanta on iäkästä. Vuoteen 2023 mennessä tavoitteena on Kosolan mukaan selvittää kirkkojen ja suurempien seurakuntatalojen korjausvelka.

- Siinä tulee ilmi pääkorjaustarpeet, jotka voidaan ottaa huomioon tulevien vuosien talousarvioissa. Näin pystymme hallitsemaan korjausvelkaa, Kosola sanoo.

Koronapandemian aikana etätyö rantautui myös seurakuntayhtymään, kun valtaosa esimerkiksi Eerikinkadun toimitalon 100 työntekijästä siirtyi etätöihin. Kosolan mukaan tulevaisuudessa pitää keskustella, tarvitseeko ihan jokainen toimitalon työntekijä pysyvän työpisteen.

- Tulemme esittämään, että toimitalon ylin kerros vuokrattaisiin ulkopuolisille käyttäjille. Ennen koronaa meillä työskenteli siellä 15 työntekijää.

Harri Lukanderin mukaan yhtymän kiinteistöjen tilannetta selkeästi kuvaava kiinteistöstrategia on välttämätön työkalu päättäjille. Moni päättäjä tuntee oman seurakuntansa tilat hyvin, mutta yhtymän muu kiinteistöomaisuus jää vieraammaksi.

- Meidän on todella vaikeaa tehdä päätöksiä yksittäisistä asioista, jos meillä ei ole kokonaiskäsitystä kiinteistöjen korjaustarpeista, käyttöasteista ja tulevaisuuden suunnitelmista, Lukander sanoo.

 

Tuore kiinteistöstrategia linjaa ensimmäistä kertaa myös ympäristötavoitteita. Seurakuntayhtymä on Turun kaupungin tavoin sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, mikä edellyttää toimenpiteitä.

Yhtymässä käytetään jo ainoastaan uusiutuvaa sähkövoimaa. Uusiutuvalla energialla tuotettuun kaukolämpöön siirryttiin maaliskuussa. Aurinkoenergiaa on ajatuksena kokeilla parissa kohteessa.

Öljylämmityksestä halutaan päästä eroon vuoteen 2024 mennessä. Tässä ollaan Seppo Kosolan mukaan hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä lämmitysjärjestelmän uusiminen on suunnitteilla Paattisten kirkolla ja seurakuntatalolla sekä Papinholman seurakuntakodissa. Tavoitteena on toteuttaa muutokset vielä tänä vuonna. Tulevia kohteita ovat Piikkiön ja Katariinan pappilat.

Merkittävä askel on Turun hautausmaan krematorion savukaasujärjestelmän remontti. Uuden järjestelmän hukkalämmöllä lämmitetään hautausmaan huoltokeskus. Remontti valmistuu vuoden vaihteessa.

- Siinä jää 50 000 litran vuotuinen öljynkulutus kokonaan pois, Kosola kertoo.

Harri Lukanderin mielestä diakoniatyö ja vihreät arvot ovat kirkon brändejä, joita jäsenet pitävät tärkeinä. Hänestä kirkko on ympäristöasioissa mielipidevaikuttaja.

- Jos emme ole tässä kehityksessä mukana tai mieluummin kehityksen kärjessä, minusta kirkko instituutiona on jollain tavalla epäonnistunut.

- Suurimmat päästövähennyksemme on saatavissa kiinteistöistä, joten tässä on lähdetty oikeasta suunnasta liikkeelle, Ville Niittynen lisää.

Kosolan mukaan vihreät energiaratkaisut säästävät luomakunnan lisäksi myös riihikuivaa rahaa.

- On tullut paljon kilpailukykyisiä energiamuotoja, jotka maksavat itsensä takaisin esimerkiksi 10 vuodessa. Ne täytyy ilman muuta ottaa harkiten käyttöön.

 

Seurakuntayhtymän omistamien leirikeskusten kohtalosta on keskusteltu vuosia. Tavoitteena on päättää tänä vuonna, mistä leirialueesta luovutaan myymällä tai vuokraamalla.

Yhtymällä on kolme isompaa leirikeskusta: Kunstenniemi, peruskorjausta odottava Heinänokka sekä näitä uudempi, vuonna 2003 valmistunut Sinappi. Rippileirejä järjestetään myös Piikkiön Pyölinrannassa ja retriittejä vuokratiloissa Tammilehdossa.

Kosolan mukaan leirikeskusten asiantuntijaryhmä esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle Sinapin leirikeskuksesta luopumista. Se olisi keskuksista helpoin myydä, ja sen kustannustehokkuus on heikoin. Heinänokkaa, Kunstenniemeä ja Pyölinrantaa kehitettäisiin monikäyttöisemmiksi.

Samaan hengenvetoon Kosola toteaa, että leirikeskukset ovat profiloituneet eri tavoin: Sinapissa järjestetään erityis-, vanhus-, vammais- ja perheleirejä, muissa keskuksissa muun muassa rippileirejä. Päätetään mitä tahansa, toiminnalle pitää löytyä tilat.

- Ymmärrän hyvin, että tämä on päättäjille vaikea asia, koska mietittävänä on niin monta elementtiä.

Ville Niittysen mukaan päätökset ovat hankalia, koska tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Miten isoja ovat tulevaisuuden rippikouluryhmät? Yleistyvätkö päivä- ja teemarippileirit? Millaiset majoitustilat vastaavat käyttäjien tarpeisiin?

Harri Lukander muistuttaa, että leirikeskusten tai ylipäänsä rakennusten omistaminen ei ole kirkolle itseisarvo. Tähänkin asti osa esimerkiksi leiritoiminnasta on järjestetty vuokratiloissa. Kiinteistöratkaisuissa kyse on hänestä ennen kaikkea siitä, miten asiat organisoidaan.

- Meidän pitää tosi varhaisessa vaiheessa pystyä ennakoimaan myös sitä, miten paljon rahaa meillä on käytettävissä tulevaisuudessa.

 

Miten seurakuntayhtymän tilapolitiikka sitten reagoi muuttuvaan kaupunkikuvaan?

Ville Niittysen mukaan kirkon 1950-luvulta lähtöisin oleva periaate rakentaa oma seurakuntakoti jokaiseen uuteen lähiöön on tullut tiensä päähän. Hän korostaa, että kirkon toiminta ei ole sidottu sen omistamiin rakennuksiin.

- Voimme mennä mihin vain tekemään työtämme. Jos uudella alueella on joku projekti, tilat voidaan vuokrata väliaikaisesti.

Hän puhuu ajattelutavan muutoksesta ja seurakuntatilojen monipuolisesta käyttämisestä. Monessa seurakunnassa pohditaan myös kirkon muuttamista monikäyttöisemmäksi. Näissä aikeissa joudutaan toki tiukkoihin neuvotteluihin Museoviraston kanssa, joka huolehtii vanhojen rakennusten suojelusta.

Kiinteistöstrategiasta päättäessään luottamushenkilöt linjaavat vasta suuntaviivoja tulevaan. Kiperämmät päätökset ovat edessä, kun päätetään luopua esimerkiksi yksittäisestä leirikeskuksesta tai seurakuntakodista.

Harri Lukanderin mielestä tilapäätöksistä viestiminen seurakuntalaisille on tärkeää. Jos jostain tilasta luovutaan, pitää kertoa, miten tilantarve ratkaistaan tulevaisuudessa.

- Viestintä on meidän kaikkien vastuulla.

 

.....

 

FAKTA

Yhtymän kiinteistöjen kuumia perunoita

Pallivahan srk-keskus. Poissa käytöstä sisäilmaongelmien takia vuodesta 2016, yritetty peruskorjata. Pitkän poliittisen väännön jälkeen Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.5.2021 kaavan, joka sallii arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnitteleman rakennuksen purkamisen. Tilalle suunnitteilla kerrostaloja.

Runosmäen monitoimitalo. Seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin yhteinen uudisrakennus, johon tulee kaupungin palveluja ja seurakuntatiloja. Valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Yhtymän osuus kustannuksista noin 8 miljoonaa euroa ja omistusosuus 25 prosenttia.

Hirvensalon srk-keskus. Poissa käytöstä rakennuksen huonon kunnon takia. Yhtymä on hakenut purkulupaa Turun kaupungilta. Asia monimutkaistui keväällä, kun kaavoittaja huomasi, että rakennus on merkitty suojelukohteeksi uudessa Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksessa, joka kuitenkaan ei ole vielä voimassa. Purkulupahakemus palautettiin uuteen valmisteluun. Yhtymä haluaa rakentaa tilalle uuden, monikäyttöisen srk-keskuksen.

Heinänokan leirikeskus. Majoitusrakennukset Mäntykallio ja Eriksgården ovat olleet poissa käytöstä syksystä 2017 lähtien rakennusten huonon kunnon takia. Leirikeskus odottaa päätöstä siitä, miten yhtymän leirikeskuksia kehitetään. Ratkaisua haetaan tänä vuonna.

.....

Siirry tarkastelemaan seurakuntayhtymän kiinteistöstragiaa 2021-2024Linkki avautuu uudessa välilehdessä (pdf, aukeaa uudessa ikkunassa)

.....

Heidi Pelander teksti
Jussi Vierimaa kuva

Juttu on julkaistu Lilja-lehdessä 6-7, sivuilla 4-6