Reformaatio toi suomen kielen kirkkoihin ja loi kirjakielen

Professori emerita Kaisa Häkkinen luennoi ma 4.4. klo 17.15 Suomen kirjakielen synnystä reformaatioaikana Turun tuomiokirkossa. Luento on osa Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskuksen yleisöluentosarjaa. Luennolle on vapaa pääsy.

Suomen kieltä alettiin käyttää jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kielenä vuoden 1537 vaiheilla. Tätä varten oli käännettävä ja kirjoitettava suomeksi messukaavoja, messuissa tarvittavia lauluja, lukukappaleita ja toimitustekstejä. Näistä töistä vanhimmat jäivät vain käsikirjoituksiksi. Painettu kirjakieli syntyi vasta 1540-luvulla, kun Turun katedraalikoulun rehtori Mikael Agricola toimitti painoon Abc-kirjan, Rukouskirjan, Uuden testamentin ja kolme liturgista kirjaa, Käsikirjan, Messun ja Kristuksen kärsimyshistoriasta kertovan Passion. 

Reformaatioaikana Turku oli Suomen kirkollinen ja hallinnollinen keskus, mutta suomen kieltä viljeltiin myös Tukholmassa, jossa asui runsaasti suomea puhuvaa väkeä. Tukholman seurakuntaan nimitettiin suomalainen saarnaaja jo vuonna 1533, ja tarpeellista kirjallisuutta suomennettiin myös Ruotsin puolella. Ilmeisesti vanhin suomenkielinen teksti, evankeliumikirjan katkelma, on löydetty Uppsalan yliopiston kirjastosta.

Suomi oli reformaatioaikana Ruotsin itäinen maakunta. Valtakunnassa oli siis merkittävä suomenkielinen vähemmistö, joka ei osannut lainkaan ruotsia. Kuningas Kustaa Vaasa piti huolen siitä, että hänen kansliassaan osattiin myös suomea, sillä joskus oli tarpeellista lähestyä suomenkielisiä alamaisia näiden omalla äidinkielellä.

Vaikka suomenkielisiä käsikirjoituksia ja kirjoja valmistui reformaatioajan alkuvuosina niukasti, ne tulivat todelliseen tarpeeseen ja niitä käytettiin ahkerasti. Näin sekä hengelliselle että hallinnolliselle kirjakielelle luotiin luja perusta. Monet vanhat ilmaukset ovat säilyneet nykypäiviin asti alkuperäisessä asussaan. Esitelmässä tarkastellaan vanhimpia suomenkielisiä tekstejä, niiden taustoja ja tekijöitä sekä kuullaan näytteitä aidosta 1500-luvun suomesta.

***
Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies järjestämä luentosarja käsittelee kielen, kirjallisen kulttuurin ja uskonnon välisiä suhteita. Kristinuskossa on Raamatulla ja muilla kirjoituksilla ollut alusti lähtien keskeinen sija. Raamattua on käännetty eri kielille ja tulkittu eri tavoin. TUCEMEMSin luentosarjalla perehdytään kirjoittamisen materiaaliseen kulttuuriin, raamatunkäännösten vaikutuksiin, kääntämisen kiistakysymyksiin ja raamatuntulkinnan muutoksiin ”pitkän reformaation” aikana, eli myöhäiskeskiajalta 1800-luvun alkuun.

Luentosarja jatkuu kevään ajan vielä kaksi kertaa:
25.4 Dosentti Janne Harjula:Kirjoja ja kirjanosia 1600- ja 1700-lukujen haudoista
23.5 Professori Liisa Steinby: Jahve ja heprealaiset runoilijat. Lutherista Herderin valistusajan Raamatuntulkintaan

Luennot järjestetään maanantaisin klo 17.15-18.45 Turun tuomiokirkossa. Luennoille on vapaa pääsy.

(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä 29.3.2016 / MS)