Aurajoen pyhiinvaelluspolut on avattu

Turun tuomiokirkolta lähtevät uudet Aurajoen pyhiinvaellusreitit on nyt julkaistu ja avattu vaeltajille kuljettavaksi. Reitit noudattavat Turun seudun historiallisia kulkureittejä yhdistäen keskiaikaisia kirkkoja ja esihistoriallisia pyhiä paikkoja.

Polkujen varrelle osuu upeita luontokohteita, historian kerroksellisuutta ja ainutlaatuisia paikkoja. Aurajoen pyhiinvaelluksen reittejä on kaksi, Helenan ja Pietarin polut. Helenan polku kulkee noin 8 kilometrin matkan Turun sydämessä. Matka etenee tuomiokirkolta Pyhän Katariinan kirkon kautta Suomen kirjoitetun historian alkulähteille Koroistenniemelle, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispankirkko. Koroistenniemeltä Helenan polku jatkuu Maarian kirkon kautta takaisin tuomiokirkolle.

Pietarin polkua pitkin matkataan tuomiokirkolta Liedon kirkolle ja Vanhaa Tampereentietä, keskiaikaista Varkaantietä, takaisin kohti Turun keskustaa ja tuomiokirkkoa. Noin 34 kilometrin pituisen Pietarin polun varrelle vaeltaja pääsee kulkemaan ainutlaatuisille ja yllättäville kohteille, jotka kertovat Turun ja koko Suomen merkittävästä kulttuurihistoriasta. Matkan varrella pysähdytään keskiaikaisten kirkkojen lisäksi muun muassa rautakautisella muinaisjäännösalueella Virnamäellä, Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla Ravattulan Ristimäellä, yksityiskodissa sijaitsevassa tunnelmallisessa Pulkkion kappelissa ja jyrkkäreunaisella Liedon Vanhalinnalla, josta on ihmistoiminnan jälkiä tuhansien vuosien ajalta.

Aurajoen pyhiinvaelluksella vaeltaja pääsee tutustumaan kulkemaansa reittiin kolmen eri ulottuvuuden kautta, tieto-, tunnelma- ja tarinaosuuksien avulla. Tieto-osuus valottaa kunkin kohteen historiaa, tunnelmaosuuksien kautta hiljennytään tähän hetkeen. Keskiajalle sijoittuvan tarinan päähenkilöt ovat antaneet nimensä poluille.

Pyhiinvaellusreitit ovat suunnitelleet ja työstäneet arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto ja kulttuurituottaja, opas Larissa Riihihuhta. Reitit on tuotettu osana Turun kaupungin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöhanketta. Kolmivuotisen (2020 - 2022) hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisia pyhiinvaelluksia tunnetuksi ja perustaa Turkuun vuonna 2021 Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskus.

Pyhiinvaelluksella liike on avain pysähtymiseen

Mennyt kevät ja poikkeuksellinen pandemiatilanne ovat lisänneet kiinnostusta pyhiinvaelluksia kohtaan. Larissa Riihihuhdan mukaan syitä siihen voi olla monia. 

– Aloitimme reittien suunnittelun keskellä maailmanlaajuista kriisiä. Läpi poikkeuskevään meillä oli vahva tunne siitä, että näille poluille on tarvetta juuri tässä ajassa. Aurajoen pyhiinvaelluksissa yhdistyvät lähimatkailu, ekologisuus, luontokokemukset aivan kaupungin läheisyydessä sekä historiallinen näkökulma, joka auttaa hahmottamaan omaa paikkaa ajan virrassa. Näitä polkuja on turvallista vaeltaa poikkeusoloissakin, Larissa toteaa.

Poikkeusoloissa elämän tärkeimmät arvot ja merkitykselliset asiat ovat nousseet esiin, ja samalla ihmiset ovat suunnanneet luontoon.

– Pyhiinvaellus voi olla kokonaisvaltaisesti hyvinvointia tuottava kokemus. Samalla kun vaeltaja etenee matkallaan fyysisesti, uusia polkuja voi löytyä myös syvyyssuunnassa. Liikkumisen rytmi voi avata ihmeellisellä tavalla mielen lukkoja ja loksauttaa ajatuksia paikoilleen. Pyhiinvaellukseen sisältyykin hieno paradoksi: siinä liike on avain pysähtymiseen, Larissa jatkaa.

Pyhiinvaellus yhdistää kulttuurimatkailun ja hengellisyyden. Ilari Aallon mukaan Aurajoen ympäristö tarjoaa reiteille erinomaiset puitteet:

– Viimeisen parintuhannen vuoden aikana Aurajokilaakso on ollut merkittävä ihmisten ja ajatusten kohtaamispaikka, ja jokivarressa on vieri vieressä kiinnostavia kulttuurikohteita. Joen viertä kulkiessa on helppo saada katsaus siihen, miten kristinusko on rantautunut ja juurtunut Suomeen, ja mitä täällä on ollut ennen sitä. Samalla reitti avaa sitä, miksi Turun kaupunki on syntynyt nykyiselle paikalleen.

Kuka tahansa voi lähteä matkaan

Aurajoen pyhiinvaelluspoluilla ei tarvita aikaisempaa kokemusta pyhiinvaeltamisesta, ja kukin voi lähteä matkaan omista lähtökohdistaan käsin. Liikkeelle voi lähteä kulkeakseen luonnossa, tutustuakseen historiaan, hiljentyäkseen ja ottaakseen irtioton arkeen tai heittäytyäkseen Helenan tai Pietarin tarinan vietäväksi.

Vaeltaa voi kävellen tai pyöräillen, ja osan Pietarin polusta voi kulkea myös meloen. Reittiä ei tarvitse kulkea tietyssä järjestyksessä, ja eri kohteilla voi vierailla vaikka autollakin. Reitit on suunniteltu niin, että kokonaisuus toimii vaikkei kohteisiin, esimerkiksi kirkkoihin, pääsisikään vierailemaan sisälle. Helenan ja Pietarin polkujen toivotaan tavoittavan erilaisia kohderyhmiä, ja erityisesti Helenan polku on helposti lähestyttävä myös perheen pienimmille. Reiteille on tehty kartta, joka toimii pyhiinvaelluspassina.

Keskeisiltä vierailukohteilta voi kerätä passiin leiman. Reittien tarkemmat kartat ja kohdetiedot on rakennettu karttaohjelma Citynomadiin. Nomadi -mobiilisovelluksen ladanneelle reitti on käytettävissä puhelimella myös offline -tilassa. Kieliversiot reiteistä ovat tulossa lähiaikoina.

Lue lisää pyhiinvaellus.fi

(Turun arkkihiippakunta / Pyhiinvaellusprojekti 10.7.2020)