Pääsiäisnäytelmä Tuomiokirkon portailla

Pääsiäisnäytelmä Ristin askeleet on matka ihmiseen ja niihin tunteisiin, joita Kristuksen matka ristille herätti. Ohjaajat haluavat välittää pelon, pettymyksen, petoksen, toivon ja ilon tunteet, joita tapahtumat kokijoissa nostivat.

Seurakuntayhtymän Dom&Mikael -teatterin näytelmän ensi-ilta on pitkänäperjantaina 19.4. klo 21. Pääsiäisnäytelmää on välillä esitetty Mikaelinkirkossa. Tuomiokirkon portaat olivat viimeksi näyttämönä Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.

Ristin askeleet esitetään pääsiäisen pyhinä. Ensi-ilta on pitkänäperjantaina 19.4. klo 21. Muut esitykset nähdään lankalauantaina 20.4. klo 18 ja klo 20 sekä pääsiäissunnuntaina 21.4. klo 18 ja klo 20. Esityksiin on vapaa pääsy.

Ristin askeleet johtaa samalla Mikael-teatterin 25-vuotisjuhlavuoteen vuonna 2020. Tänä vuonna mukana on noin 50 henkilöä: kaksi ohjaajaa, Ilmari Kuivala ja Maaret Perälä, suuri joukko vapaaehtoisia harrastajanäyttelijöitä, joista monet ovat olleet mukana jo yli kymmenen vuotta, tuottaja Mikko Laurén, puvustaja Iris Linkoranta ja Tellervo Rosti, assistentti Sirpa Rinne ja valoista ja äänestä vastaavat Jarno Kuivala ja Erno Selänne. Lavasteet on toteuttanut seurakuntayhtymän huoltokeskus. Pääroolissa on Rainer Tuominen.

Raision seurakunnan kirkkoherra Sari Lehti ja Mikaelinseurakunnan kappalainen Ismo Seivästö ovat yhdessä käsikirjoittaneet näytelmän. Teksti on uusi, tätä vuotta varten kirjoitettu. Seivästö on myös yksi Mikael-teatterin perustajista ja sen toiminnasta vastaava työntekijä.
Tänä vuonna näytelmän näkökulma vaihtuu. Kymmenen vuotta pääsiäisnäytelmiä ohjanneen Ilmari Kuivalan mukaan Tuomiokirkon edustalla nähdään aiempia vuosia taiteellisempi näytelmä. Kuivala luottaa ohjatessaan siunaukseen ja intuitioon, jotta ohjaus ei muutu jäykäksi. Lopulta eri elementit löytävät uomansa.

- Ei ole mitään järkeä tehdä kaikkea aina samalla tavalla. Aiemmin näytelmä rakennettiin enemmänkin kuvaelmaksi, mutta nyt tarinasta pyritään tuomaan esiin ihminen ja yksilö sekä ne tunteet, joita tapahtumat ovat nostaneet, Kuivala kertoo.

Näytelmässä Juudas ja Pietari pohtivat epäonnistumistaan ja syyllisyyttään ja Jeesuksen äiti Maria poikansa menetystä. Näytelmä päättyy sanoihin: ”Jospa sittenkin vielä jotain tapahtuisi, jotain ihmeellistä.”

(Seurakuntayhtymän viestintä 1.4.2019 / PH)