Kirkollisveroksi Turussa ja Kaarinassa esitetään 1,25 prosenttia

Kirkollisveroprosentista äänestettiin keskiviikkona kokoontuneessa yhteisessä kirkkoneuvostossa. Äänin 7-3 kirkkoneuvosto päätti esittää nykyiseen yhteen prosenttiin 0,25 prosentin korotusta.

Asiasta päättää lopullisesti yhteinen kirkkovaltuusto 26. lokakuuta. Valtuusto lyö ensi vuoden koko talousarvion lukkoon joulukuun kokouksessaan 7.12.

Seurakunnilta edellytetään tasapainoista taloutta. Seurakuntayhtymä on luopunut osasta kiinteistöjään, ja yhtymän ja sen seurakuntien henkilökunnan määrää on saatu vähennettyä 63 henkilöllä vuosien 2011–2016 aikana. Muutos seurakunnissa ja yksiköissä on tehty virkoja lakkauttamalla ja tehtäviä yhdistämällä. Viime vuonna yhtymässä ja sen seurakunnissa oli töissä 461 henkilöä, joista määräaikaisia 70.

Talous kestävälle pohjalle

- Monen vuoden säästökuuri on vähentänyt kulujamme, mutta veroprosentin korotukseen joudutaan turvautumaan, jotta talous saadaan tasapainoon. Meidän täytyy varautua myös välttämättömiin investointeihin, kuten Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen seuraavalla vuosikymmenellä. Tuomiokirkko on peruskorjattu viimeksi 1970-luvulla, kertoo hallintojohtaja Hannu Kallio.

2500 euroa kuukaudessa ansaitseva turkulainen tai kaarinalainen palkansaaja maksaa nyt kirkollisveroa 200 euroa vuodessa. Kirkollisvero lasketaan kunnallisverotuksessa maksettavista tuloista, joista on tehty vähennykset. Esitetty korotus tarkoittaa tähän summaan neljä euroa kuukaudessa eli 48 euroa vuodessa. Pienituloisimmat eivät maksa kirkollisveroa lainkaan.

Veroprosentin muutoksella 24,5 miljoonaksi euroksi arvioidut verotulot kasvaisivat ensi vuonna noin kuusi miljoonaa euroa, kun ilman korotusta yhtymän talousarvio olisi noin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen.  Toiminnan ja talouden tehostamiseen pyrkii myös seurakunnissa meneillään oleva rakennemuutos.

Veroprosentin nostoa perustellaan myös sillä, että yhteisöveron korvaaminen valtion rahoituksella vähensi 2016 alkaen seurakuntayhtymän vuotuisia tuloja yli 1,6 miljoonalla eurolla. Rahoitusta saadaan väestökirjanpitoon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja esineistön ylläpitoon ja hautausmaiden hoitoon. Näistä tehtävistä vain osa pystytään kattamaan valtion rahoituksella.

Myös kirkosta eroamiset vaikuttavat seurakuntayhtymän tulojen laskuun.  Kirkosta erosi 2 107 ja seurakuntiin liittyi 829 henkilöä vuonna 2016. Seurakuntayhtymässä kirkkoon kuuluu 66,5 prosenttia, kun vuonna 2007 ev. lut. kirkon jäseniä Turussa ja Kaarinassa oli 76,7 prosenttia.

Seurakuntayhtymän tuotot vuonna 2016 muodostuivat seuraavasti: 62 prosenttia tuotoista tuli verotuloista, 25 prosenttia toimintatuotoista, kymmenen prosenttia valtion rahoituksesta ja kolme prosenttia rahoitustuotoista. Prosentuaalisesti nettokuluista seurakunnalliseen toimintaan käytetään 48, kirkkojen, seurakuntatalojen ja leirikeskusten hoitoon 24, kirkon keskusrahastomaksuihin ja verotuskustannuksiin 11, hallintoon (mm. väestökirjanpitoon ja taloushallintoon) kahdeksan, investointeihin kuusi ja hautaustoimeen kolme prosenttia.

Toiminnasta kolmannes lasten ja nuorten hyväksi

Seurakunnallisesta toiminnasta Turun ja Kaarinan seurakunnissa lapsi- ja nuorisotyön osuus on yli kolmannes, diakoniaan ja muuhun auttamistoimintaan käytetään neljännes ja muuhun seurakuntatyöhön 16 prosenttia. Loppu koostuu viestinnästä, kirkollisista toimituksista, kuten häistä, hautajaisista ja kasteista, jumalanpalveluksista, lähetystyöstä ja musiikista.

Kirkollisvero on ollut yksi prosentti Turussa ja Kaarinassa vuodesta 1946. Tampereen seurakuntayhtymässä veroprosentti on ollut 1,25 jo yli 40 vuotta. Oulun seurakuntayhtymässä kirkollisveroa maksetaan 1,3 prosentin ja Kuopiossa ja Lahdessa 1,5 prosentin mukaan. Paimiossa kirkollisveroprosentti on 1,5, Salossa 1,4 ja naapuriseurakunnissa Liedossa ja Naantalissa 1,25. Pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntayhtymien veroprosentti on edelleen yksi.

Mitä kirkollisverolla saa?

Palvelutaso on pyritty säästöistä huolimatta pitämään Turussa ja Kaarinassa korkeana. Yhä enemmän tehdään yhteistyötä Turun ja Kaarinan kaupunkien ja järjestöjen kanssa.

Jumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien lisäksi seurakunnilla on paljon toimintaa eri ikäisille. Kahdenkeskisiin keskusteluihin on mahdollisuus kaikissa elämän käänteissä. Diakonia-apua annetaan esimerkiksi ruoka- ja vaateapuna vähävaraisille, perheneuvontaan on paljon tulijoita ja kirkon keskusteluapua voi saada niin puhelimitse kuin netissä. Nuorten toiminta tuo mielekästä tekemistä alueen nuorille. Vanhuksille ja vammaisille on omaa toimintaa.

Turun ja Kaarinan rippileirit ovat alueella asuville maksuttomia, kun yhdistysten järjestämät vastaavat leirit maksavat noin 500 euroa per nuori. Kaikille avoimet ilmaiset perhe- ja päiväkerhot lisäävät tasavertaisuutta. Kirkollisten perhejuhlien yhteydessä papin, kanttorin ja suntion työpanos on maksuton ja kirkkojen ja kappelien käyttö ei maksa seurakuntayhtymän jäsenille mitään. Sairaalapapit ja oppilaitospapit tarjoavat säännöllistä ja tarpeelliseksi koettua tukea.

Myös harrastusmahdollisuudet, kuten seurakuntien laaja musiikkitoiminta konsertteineen ja kuoroineen tai erilaiset kerhot, tuovat eri ikäisiä yhteen. Seurakuntien vapaaehtoistoiminnassa on mukana tuhansia ihmisiä.

Kasvatusasiain keskus satsaa tänä syksynä erityisesti perhetyön palveluihin. Lastentoiminta päivä- ja perhekerhoineen, muskareineen, nukketeatteriesityksineen sekä pienten koululaisten iltapäivätoimintoineen keräsi vuonna 2016 kaikkiaan 23 000 osallistujaa.

(Seurakuntayhtymän viestintä 27.9.2017 / PH)