Sipilä Kirkkopäivillä: Uskonnoilla on tärkeä rooli sovinnon vahvistamisessa

”On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten toisin uskovista puhutaan. Väkivalta lisääntyy ilmapiirissä, jossa itseään pidetään toista parempana.”

Sipilän mukaan Suomessa ja Euroopassa turvallisuuden rakentamiseen tarvitaan uskonnollisten yhteisöjen panosta. Hän totesi, että uskonnollisten ryhmien välisten erimielisyyksien lietsominen väkivallaksi voi laajeta Eurooppaan. Sipilän mukaan uskonnolliset yhteisöt ja lähiyhteisöt ovat usein kaikkein tehokkaimpia konfliktien ennaltaehkäisyssä.

”Teidän on etsittävä vastauksia, miksi jokaisen uskonnon piirissä pelot ja epäluulot toisiaan kohtaan lisääntyvät ja ääri-ajattelu yleistyy – ja on pystyttävä yhdessä kääntämään tämä kehitys. Vetoan samalla myös siihen, että kirkko lisää myös omaa panostaan rauhan edistämiseen. Sovinnon ja anteeksiantamuksen vahvistamisessa uskonnoilla on oma välttämätön roolinsa”, Sipilä sanoi uskontojohtajille.

Sipilä myös kiitti kirkkoa sen tekemästä työstä kriisien ehkäisyssä.

Rakkaus ja myötätunto ovat kaikille uskonnoille yhteisiä arvoja

Euroopan uskontojohtajien neuvosto (ECRL) on ollut koolla Turussa 17.–19.5. ECRL toimii uskontojen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön välineenä Euroopassa. Suomea kokouksessa edusti Turun piispa Kaarlo Kalliala.

Puheessaan piispa Kalliala muistutti, että satavuotias Suomi on monessa olennaisessa suhteessa rakentunut 500 vuotta sitten alkaneen luterilaisen reformaation perustalle. Suomi on ollut monikulttuurinen ja moniuskontoinen maa jo pitkään, ja suomalaisella uskonnonvapaudella, uskontodialogilla ja uskontojen rauhanomaisella rinnakkaiselolla on pitkät juuret.

”Suomen tataareilla ja juutalaisilla on kokemusta siitä, että integroituminen ilman assimilaatiota, kotoutuminen ilman sulautumista, on mahdollista. Tätä pitää osata hyödyntää ja siirtää se tänne tuleville uusille yhteisöille”, piispa Kalliala totesi.

”Toisiamme ymmärtääksemme tarvitsemme yhä enemmän uskontojen lukutaitoa. Tämä korostaa hyvän uskonnon opetuksen merkitystä, koska tiedon puute johtaa uskontojen väärinkäyttöön niin niiden sisällä kuin ulkopuolellakin. Kun joku käyttää uskontoa selittämään väkivallantekoa, uskonto on yksi uhreista ja ’uskonnon ihmiset’ joutuvat sijaiskärsijöiksi”, Kalliala sanoi.

”Jotta uskonnot aktiivisesti edistäisivät rauhaa, tarvitaan jatkuvia kohtaamisia ja vuoropuhelua eri tasoilla. Pari vuotta sitten toteutimme ensimmäisen rauhankävelymme. Tänään rauhankävelyllä teimme jälleen silminnähtäväksi, että me eri uskontojen ihmiset olemme yhteisellä tiellä, mitä rauhaan, väkivallan vastustamiseen ja keskinäiseen kunnioittamiseen tulee”, piispa Kalliala totesi.

ECRL:n pääsihteeri, zarathustralainen Jehangir Sharosh muistutti puheessaan, että jos ihmiset voisivat hyväksyä ajatuksen, että minun uskontoni on hyvä, mutta ei parempi, meidän olisi helpompi hyväksyä se, että myös toisessa on jotakin hyvää.

”Ihmisten liikkuvuus Euroopan sisällä ja muuttoliike Eurooppaan merkitsevät, että meistä jokaisen tulee tunnistaa ja hyväksyä se, että meidän kulttuurimme väistämättä muuttuvat siitä, mikä ennen oli normaalia tai tavallista, olimmepa sitten kantaväestöä tai tulokkaita”, Sharosh sanoi.

Euroopan uskontojohtajien neuvosto julkaisi kokouksensa päätteeksi julkilausuman, jossa se tuomitsee uskonnollisella, poliittisella tai kansallisella ideologialla perustellut väkivallanteot, aggression ja syrjinnän. Pelottelulla, uhkailulla ja väkivallalla ei ole sijaa demokraattisessa ja vapaassa Euroopassa.

”Rakkaus, myötätunto, laupeus ja hyväksyntä ovat kaikille uskonnoille yhteisiä arvoja, jotka edustavat pyhien perinteidemme todellista henkeä ja merkitystä”, neuvoston julkilausumassa todetaan.

Neuvosto pitää tärkeänä tehdä yhteistyötä hallitusten, eurooppalaisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kaikkialla Euroopassa.

(Kirkon tiedotuskeskus Kirkkopäivillä 19.5.2017)