Uutislistaukseen

Kirkollisen kielen muutoksia reformaatiossa

15.5.2017 09.56

Turun tuomiokirkossa pidettävällä Studia generalia -luennolla FM Tanja Toropainen kertoo kirkollisen kielen muutoksista reformaatioaikana otsikolla Monipuolistuvat tekstilajit, yhdenmukaistuvat tekstit. Luento alkaa 15.5. klo 17.


Luterilainen reformaatio aiheutti kirkon kielimaisemaan suuren muutoksen. Keskiaikana kirkollisia toimituksia ja jumalanpalvelusta hallitsi latina, ja kansankielisiä olivat vain ne toimitusten osat, jotka seurakuntalaisten piti todella ymmärtää ja joihin heidän piti itse osallistua. Näitä olivat muun muassa Isä meidän ‑rukous ja uskontunnustus sekä esimerkiksi jotkin kastetoimituksen osat. Reformaation myötä kielimaisemaan nousivat myös kansankielet, sillä seurakunnat velvoitettiin pitämään jumalanpalvelukset kansan kielillä, suomeksi tai ruotsiksi.

Uudessa tilanteessa papit tarvitsivat ensimmäisinä käytännön apuneuvoina kansankielisiä käsikirja- ja messutekstejä, jotta jumalanpalveluksen hoitaminen onnistui. Aivan aluksi ei ollut käytettävissä painettuja suomenkielisiä kirjoja, sillä Mikael Agricolan julkaisemat Käsikirja ja Messu ilmestyivät vasta vuonna 1549. Seurakunnissa käytettiinkin aluksi käsin kirjoitettuja käsikirja- ja messutekstien suomennoksia. Näitä käsikirjoituksia on säilynyt muutama 1530- ja 1540-luvuilta. Tekstien yksi kiinnostava piirre on se, että ne eivät ole keskenään täysin yhdenmukaisia, vaan tekstien kielellinen muoto vakiintui vasta vähitellen reformaation edetessä.

Agricolan julkaisuohjelma oli monipuolinen, ja siihen sisältyivät muun muassa Uusi testamentti, Psalttari ja Rukouskirja. Agricolan suomentamat teokset oli tarkoitettu ennen kaikkea papistolle – tavallinen kansahan ei vielä osannut lukea. Lukutaidon kannalta merkittäviksi kirjoiksi osoittautuivat virsikirja ja katekismus, joita julkaistiin useita 1500-luvun lopulta alkaen. Kirjakieli oli pitkään monin tavoin vakiintumatonta. Kukin kirjoittaja käytti omanlaistaan ortografiaa, ja useimpien kirjoittajien mukana kirjoihin tarttui kirjoittajan oman kotiseudun murrepiirteitä. Enimmäkseen piirteet olivat länsimurteisia, mutta Viipurin hiippakunnassa julkaistiin kirjoja, joissa esiintyy myös itämurteisuuksia.

Luento on osa Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksen kevään yleisöluentosarjaa Kirkko keskellä muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon. Luennoille on vapaa pääsy. 

(TUCEMEMS / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä 15.5.2017)