Mitä Ambomaalle nyt kuuluu?

13.3.2017 14.28

Kaksi naminbialista hymyilee

Martti Asikainen Suomen Pipliaseurasta saarnaa Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2 tulevana sunnuntaina 19.3. klo 10 alkavassa messussa ja kertoo Namibiasta lisää kirkkokahveilla jumalanpalveluksen jälkeen. - Etsin tietä vierastalolle syrjäisessä Opuwon kaupungissa Namibiassa, hän kertoo. - Meitä oli opastettu, että talo on vastapäätä kirkkoa. Katselin katujen nimikilpiä. Olin hetken yllättynyt, kun katukilvessä luki Martti Ahtisaari Street.

 

- Suomella ja Namibialla on poikkeuksellinen suhde. Sanotaan, että kun Namibian valtiota synnytettiin, Martti Ahtisaari toimi kätilönä. Jotenkin samalla tavalla ajatteli myös katua vastaan tuleva nuori. Uteliaana tämä opuwolainen nuori välittömään afrikkalaiseen tapaan pysäytti meidät valkonaamat ja kysyi, mistä me olemme kotoisin. Kerroimme olevamme Suomesta. Tämä nuori ei osannut sijoittaa maatamme minnekään maapallon kolkalle. Osoitin katukilpeä ja sanoin tulevani Martti Ahtisaaren maasta. ”Ai se rauhan mies. Tervetuloa Namibiaan!”, hihkaisi nuori iloisesti.

- Namibian ja Suomen ainutlaatuisilla suhteilla on kuitenkin vielä paljon pidempi rakentava historia. Jo 1870 –luvuilla käynnistyi suomalaisten lähetystyö Pohjois-Namibiassa ns. Ambomaalla. Suomalaiset rakensivat kirkkojen yhteyteen terveysasemia, sairaaloita ja kouluja. Merkittävin edistysaskel minkä tahansa kansanryhmän vaiheissa on yleensä aina oman kirjakielen luominen. Se luo perustan koulutyölle ja omakieliselle kansakunnan kehittymiselle. Ambomaalla tämän työn käynnistivät suomalaiset. Martti Rautanen kumppaneineen loi ndongan kirjakielen ja käänsi Raamatun ndongaksi. Sittemmin suomalaisten suurella myötävaikutuksella saatiin Raamattu myös toiselle oshiwambokielelle kwanjamaksi. Tälle pohjalle luotiin tietenkin nuoren kirkon elämä, laadittiin koulujen oppimateriaalit, perustettiin omakielisiä kouluja ja pian alkoi myös julkaisutoiminta. Suuri osa Namibian virkamieskunnasta tulee juuri näistä kouluista.

- Hiljennyimme monen suomalaisen lähetin haudalla. Kun luin nimiä ja vuosilukuja hautakivistä, kyselin mielessäni, että kannattiko. Nyt Namibia on itsenäinen, rauhallinen ja afrikkalaisittain hyvin voiva maa. Väestö on koulutettua, yritteliästä väkeä ja suhtautuu valoisasti tulevaisuuteensa. Kirkotkin täyttyvät ääriään myöten joka sunnuntai. Laulu kantautuu korttelin päähän. Nykyisin tässä entisen apartheidpolitiikan runtelemassa maassa iskulauseena on ”Meidän on vedettävä yhtä köyttä!”. Olisipa meillä täällä Suomessakin sama pyrkimys.

- Namibialaisten keski-ikä on vain 23 vuotta (Suomessa vastaava ikä on 43 vuotta). Nyt uudet sukupolvet ovat ottamassa vastuuta sekä kirkossa että yhteiskunnassa. On yksi asia, jota nämä nuoret eivät enää oikein ymmärrä – kieltä, jolle Raamattu käännettiin. Kieli on muuttunut ja kehittynyt. Raamattu täytyy kääntää uudelleen ndongaksi ja kwanjamaksi. Käännöstyö käynnistyi tammikuussa. Meille suomalaisille on ilo ja kunnia saada olla mukana juuri käynnistyneessä hankkeessa. Tule mukaan! kehottaa Martti Asikainen

Kaarinan seurakunta 13.3.2017 / MA

« Uutislistaukseen