Rippikoulusta eväitä elämään

Rippikoulu on seurakunnan kastekoulu. Sen aikana nuori oppii, mitä usko kolmiyhteiseen Jumalaan merkitsee. Rippikoulun jälkeen vietetään konfirmaatiojumalanpalvelusta.

Riparilaiset oppitunnilla. Kuvituskuva.

Rippikoulussa opetellaan, mitä lähimmäisenrakkaus on käytännössä. Samalla nuori rakentaa yhteyttä ja suhdettaan omaan seurakuntaansa. Rippikoulun tarkoitus on antaa eväitä nuoren omalle uskonnolliselle kasvulle – matkalle, joka jatkuu koko loppuelämän.

Rippikoulun käynyt nuori saa oikeuden äänestää seurakuntavaaleissa ja tulla vihityksi avioliittoon kirkossa. Lisäksi konfirmaatio antaa oikeuden toimia kummina. Suomessa rippikoulun käy noin 83 prosenttia rippikouluikäluokasta.

Rippikoulun valinta

Rippikoulun käymiseen on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Jokainen rippikoulu sisältää kuitenkin seurakuntayhteysjakson, jonka aikana rippikoululaiset osallistuvat seurakunnan jumalanpalveluselämään ja muuhun toimintaan. Kaikkiin rippikouluihin sisältyy vanhempainiltoja ja oppimiskokonaisuuksia myös kaupungissa.

Rippikoulun voi käydä sellainenkin nuori, jota ei ole kastettu tai joka ei kuulu kirkkoon. 15-vuotias voi liittyä kirkkoon huoltajien luvalla, vaikka nämä eivät itse kirkkoon kuuluisikaan. Rippikoulun voi myös käydä, vaikka ei haluaisikaan osallistua konfirmaatioon. Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää kuitenkin kastetta ja kirkkoon kuulumista.

Konfirmaatio

Rippikoulun jälkeen vietetään konfirmaatiojumalanpalvelusta. Konfirmaatiossa nuori lausuu uskontunnustuksen yhdessä seurakunnan kanssa. Kummien läsnäolo konfirmaatiopäivänä on tärkeää. Monille konfirmoiduille järjestetään rippijuhlat, joissa suku ja ystävät pääsevät onnittelemaan nuorta.

Seurakunnan kasteopetus ei kuitenkaan lopu konfirmaatioon. Rippikoulun jälkeen seurakunnat kutsuvat nuoria mukaan muun muassa isostoimintaan.

Mitä rippikoulu edellyttää?

Rippikoululaiselta edellytetään osallistumista koko rippikouluohjelmaan. Tavoitteena on, että rippikoulu on sama koko ryhmälle. Se sisältää noin 80 tuntia oppimista ja kestää aina vähintään puoli vuotta.

Rippikoulun opettajat toivovat, että myös vanhemmat olisivat kiinnostuneita nuorensa rippikoulusta. On tärkeää, että perheessä tuetaan nuoren rippikoulun käymistä esimerkiksi järjestämällä siihen tarvittava aika.

Seurakuntayhtymän leirikeskuksissa noudatetaan tupakkalain määräyksiä. Rippileireillä tupakointi on kokonaan kielletty. Leiririppikouluun ilmoittautuminen tarkoittaa sitoutumista tupakoimattomuuteen koko leirin ajaksi. Leirimme ovat päihteettömiä.

Rippikoulun lykkääminen tai aikaistaminen

Rippikoulua on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tarvittaessa, esimerkiksi muuten kiireisessä elämänvaiheessa. Rippikoulun siirtäminen voi tulla kyseeseen myös silloin, jos nuoren elämässä on vaikeita asioita, kuten sairautta tai surua. Rippikoulun voi käydä myöhemmin esimerkiksi seuraavan ikäluokan mukana, aikuisena yksityisrippikouluna tai varusmiespalveluksen aikana.

Rippikoulu on mahdollista käydä myös aikaisemmin perustellusta syystä, esimerkiksi jos nuori on aloittanut koulun aiemmin ja haluaisi tulla rippikouluun koulutovereidensa kanssa. Ota tällöin yhteyttä oman seurakuntasi rippikouluvastaavaan.