Tuomiokirkon peruskorjauksenLinkki avautuu uudessa välilehdessä alla on hyvä muistella, että keskiajalla Tuomiokirkko oli elävä ja muuttuva, lähes koko ajan rakenteilla ollut kirkko. Sitä laajennettiin ja sinne perustettiin uusia alttareita. Kirkon kasvaessa sen papiston määrä lisääntyi, ja uusien alttarien myötä liturgia rikastui ja monipuolistui. Kuten nykypäivänä, kävijöitä oli läheltä ja kaukaa: kirkko oli Turun kaupunkiyhteisön kirkko, mutta samalla hiippakunnan pääkirkko ja pyhiinvaelluskohde. Yleisöluennot esittelevät tuoretta tutkimusta Turun tuomiokirkon keskiaikaisista käyttäjistä, rakentajista ja kirkollisesta elämästä.

Puhujat ja aiheet:

FT Anna-Stina Hägglund: Toivomukset sielujen pelastuksesta keskiajalla: Lahjoitukset pyhimyksien alttarisäätiöille Turun tuomiokirkossa

Filosofian tohtori Anna-Stina Hägglundin luento valottaa lahjoituksia, jotka tehtiin saadakseen sielunhoitoa kuoleman jälkeen. Tämänkaltaiset lahjat, jotka koostuivat kaikesta aina maaomaisuudesta tekstiileihin sekä arvokkaisiin kulta- ja hopeaesineisiin, suunnattiin pyhimyksille ja heidän maallisiin kulttipaikkoihinsa. Lahjat olivat hyvin yleisiä keskiajan Euroopassa ja heijastavat sekä hurskauskulttuuria että sosiaalisia normeja. Luento keskittyy lahjoituksiin, jotka kohdistettiin eri pyhimysten alttarirahastoille Turun tuomiokirkossa 1300- ja 1400-luvuilla, ja siihen, mitä nämä kertovat ihmisten elämästä ja toiveista.

Dos. Reima Välimäki: Mitä olivat aneet, ja miksi niitä sai Turun tuomiokirkossa käymällä?

Aneista tulevat suomalaisille mieleen lähinnä reformaatioajan iskulauseet kirstuun kilahtavista kolikoista ja taivaaseen vilahtavista sieluista. Keskiajalla aneet olivat huomattavasti monitahoisempi ilmiö, joka linkittyi kiirastulioppiin, pyhimyskulttiin, kirkollisiin juhlapyhiin ja kirkon rakennustöiden tukemiseen. Luento esittelee aneiden merkitystä keskiajan kulttuurissa ja uskonnossa Turun tuomiokirkolle myönnettyjen anekirjeiden kautta.

Dos. Marika Räsänen: Pyhimykset ja pyhäinjäänteet keskiajan turkulaisessa kokemuspiirissä

Dos. Marika Räsänen tarkastelee pyhimysten ja pyhäinjäänteiden kunnioittamista osana keskiaikaista kulttuuria. Hän ottaa esille esimerkkejä pyhimyksistä ja pyhäinjäänteistä Turun tuomiokirkon ja dominikaanikonventin kokoelmissa ja pohtii niiden merkityksiä ihmisten arjessa ja juhlassa myös laajemmin eurooppalaisessa kokemusmaailmassa.

Prof. Panu Savolainen: Uutta tietoa Turun tuomiokirkon keskiaikaisesta rakennushistoriasta

Turun tuomiokirkon keskiaikaista rakennushistoriaa ja esineistöä ei ole tutkittu kokonaisvaltaisesti sitten 1920-luvun. Apulaisprofessori Panu Savolaisen johtamassa hankkeessa ”Uponnut katedraali” (2024-2028) luodaan luonnontieteellisin ja humanistisin menetelmin uusi kokonaiskuva Tuomiokirkon rakennushistoriasta, yleiseurooppalaisista yhteyksistä sekä kirkon esineistöstä osana Pohjois-Euroopan keskiajan arkkitehtuurihistoriaa. Savolainen kertoo hankkeesta, sen taustoista ja parhaillaan meneillään olevista tutkimuksista.

klo 16 Keskustelua

Luentojen järjestäjät: Turun yliopiston tutkimuskeskukset CSCC ja TUCEMEMS sekä Turun tuomiokirkkoseurakunta