Maarian kirkko

kirkko20.jpg : 24Kb

Maarian kirkon uusi kirkkoesite (pdf)

Lisää Maarian kirkosta

Tee virtuaalikierros

Turun opaskarttaan



maaria11.jpg : 32Kb

Maunu Tavastin katu 2

Sakasti 040 3417 139
Vahtimestari Timo Vesala 040 3417 140

Avoinna kesällä 2013 10.6.-9.8. välisenä aikana ma-pe klo 12-17. Muulloin tapahtumien yhteydessä ja sopimuksen mukaan.

  • Helppo pääsy liikuntaesteisille
  • Helppo pääsy näkövammaisille
  • Induktiosilmukka huonokuuloisille








kirkko9.jpg : 24Kb



Opastaulu pdf

Avaa tästä täysikokoinen opaskartta pdf-tiedostona

Maarian 1300-luvulla valmistunut kirk­ko on eräs maam­me vanhimmista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista. Kirkon keskiajalta 1400-luvulta peräisin olevat kalk­kimaalaukset ovat kulttuurihistoriallisesti mer­kittäviä. Vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi ne ovat harvinaislaatuiset kirkkotaiteessamme. Puinen ristiinnaulitun kuva 1300-luvulta ja lyypekkiläisen taitajan tekoa oleva alttarikaappi ovat kirkon arvokkaimmat esineet.

Vanhan kansantiedon mukaan Maarian kirkko on rakennettu Räntämäen kylään pakanuuden ajan uhripaikalle, jossa on sijainnut kyläkalmisto ja käräjäpaikka. Räntämäki sai toisen nimen kirkon nimikkopyhimyksen, Pyhän Maarian mukaan. Asiakirjoissa puhutaan toisinaan Maarian, toisinaan Räntämäen pitäjästä. Nimikkopyhimyksen Maarian nimi siirtyi kirkolle läheisen Koroisten piispankirkon mukaan. Kirkon alkuperäisenä nimikkopyhimyksenä on ollut 200-luvulla marttyyrikuoleman kärsinyt Pariisin ensimmäinen piispa, Pyhä Dionysios.

Rakentaminen alkoi 1200-luvulla

Maarian keskiaikainen kivikirkko on kolmilaivainen pitkäkirkko. Sen runkohuoneeseen liittyy pohjoispuolella sakaristo, eteläpuolella asehuone ja länsipäädyn pohjoispäähän kellotornin jalka. Rakennusaineena on käytetty paitsi harmaakiveä myös verrattain runsaasti tiiltä päätykolmioihin, seiniin, aukkoihin ja torniin sekä holveihin. Runkohuoneen ulkokulmissa sekä eteläseinässä on tukipilarit. Rakennuksen kaikissa osissa on satulakatto.

Kirkon rakentaminen aloitettiin sakaristosta 1200-luvun loppupuolella. Sakaristossa on alkuperäinen ristiholvi. Sakaristoon liittyi mahdollisesti puinen kirkkosali, joka sittemmin tuhoutui ja purettiin. Kivistä kirkkosalia ryhdyttiin rakentamaan 1300-luvulla. Kirkko holvattiin 1370-1385 ristiholveilla, jotka kohoavat nelikulmaisilta pilareilta.

1460-1470-luvuilla kirkkosalin kuoriosan kahden ristiholvin tilalle muurattiin ristiholveja korkeammat tähtiholvit ja samalla kaksi itäisintä nelikulmaista pilaria korvattiin pylväillä. Samaan aikaan kirkkoon muurattiin koristeelliset tiilipäädyt.

Asehuoneen rakennusaikaa ei voida varmasti päätellä. Asehuoneen rakentaminen kuului kuitenkin jo alkuperäiseen suunnitelmaan. Lisäksi asehuoneessa olevat läpikäytäväovet ovat vanhoillinen piirre. Näiden perusteella asehuone arvellaan rakennetuksi vuoden 1400-paikkeilla tai 1400-luvun alkupuolella. Asehuone on holvattu ristiholvilla. Sen päädyssä on luultavasti ulkoisella saarnastuolina käytetty aukko. Sisäpuolella sivuseinien pohjoisosassa on alttarikomerot.

Kellotornin rakentamiseen ryhdyttiin oletettavasti 1400-luvun alussa. Tornin alaosa oli alkuaan avonainen ja suunniteltu holvattavaksi, mutta se muurattiin umpeen 1600-luvulla.

Uuden ajan uudistukset

Kirkon kattorakenteet paloivat vuonna 1876 salaman sytyttäminä. tulipalon jälkeen katot katettiin rautapeltillä. Vuonna 1964 peltikaton päälle asennettiin perinteinen paanukatto.

Kirkon kalkkimaalaukset paljastettiin osittain vuonna 1909 suoritetussa kirkon korjauksessa. Samoin otettiin pilareissa ja pylväissä esille alkuperäinen tiilipinta.