Säveltäjä Timo-Juhani Kyllösen uutuusteos, oratorio-ooppera Unohdetut sankarit (Glömda hjältar, 2019) sinfoniaorkesterille, sekakuorolle, baritonille, tenorille, mezzosopraanolle ja sopraanolle saa kantaesityksensä Turun tuomiokirkon Katedraali soi! -viikolla keskiviikkona 5.2.2020. Libreton on kirjoittanut Maritza Núñez, ja teoksessa lauletaan suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

Kolmeosaisen teoksen alaotsikkona on Kohtauksia diplomaattisen lähetystön matkasta. Se kertoo dramaattisista vaiheista Novgorodissa ja Moskovassa vuosina 1569–1571, mutta tapahtumilla on yhtymäkohtia Turkuun – ja yllättäen myös meidän aikaamme, sillä se osoittaa, että jotkin asiat eivät ole muuttuneet vielä 2000-luvullakaan. 

Paavali Juustenia esittää Erik Rousi, Janne Sundqvist on Iivana Julma, Katarina Jagellonicana kuullaan Essi Luttista, Novgorodin arkkipiispa Pimen on Aapo Korhonen ja Dorotheana esiintyy Pia Pajala. Chorus Cathedralis Aboensis -sinfoniakuoroa valmentaa Märt Krell, Dux-kamariorkesterin johtajana toimii Ilari Lehtinen.

Säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen kertoo aloitteen teoksen säveltämiseen tulleen oululaiselta sukututkijalta, joka ehdotti oratorio-oopperaa heidän yhteisestä äidin puoleisesta sukulaisestaan, Turun piispasta Paavali Juustenista (1516–1575). Tuomiokirkon vuotuisen Katedraali soi! -festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Pietilä kiinnostui ajatuksesta ja tilasi Kyllöseltä teoksen kantaesitettäväksi tuomiokirkossa, jonne Juusten on haudattu. Juustenin syntymästä on kulunut suunnilleen 500 vuotta – syntymävuodesta ei ole täyttä varmuutta, vaan se on ajoitettu vuosiin 1516–1520. 

Unohdetut sankarit op. 98 kertoo Ruotsin ja Venäjän suhteista ja piispa Paavali Juustenista aikalaisineen. Viipurissa syntynyt Paavali Juusten opiskeli ensin Turussa. Saatuaan pappisvihkimyksen 1540 hän jatkoi opintojaan myös Saksassa, Wittenbergissä ja Königsburgissa. Palattuaan Turkuun hänet nimitettiin Mikael Agricolan seuraajaksi Turun katedraalikoulun rehtoriksi 1548. Tuolloin hän osallistui oppilaineen suomennostyöhön. Tätä seurasi virka Viipurin piispana, kunnes hän palasi jälleen Turkuun tultuaan valituksi Turun piispaksi 1563. Tuolloin Suomen herttua ja tuleva Ruotsin kuningas Juhana asui Turun linnassa vastavihityn vaimonsa, puolalaisen Katariina Jagellonican kanssa vajaan vuoden ajan, mutta joutui sitten veljensä Erik XIV:n vangiksi Gripsholmin linnaan Ruotsiin.

Veljesriitojen päätteeksi Juhana kruunattiin kuninkaaksi 1569, ja hän nimitti Juustenin Venäjän lähetystön johtoon tehtävänään neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Venäjän välillä. Neuvottelujen sijaan Juustenin johtama valtuuskunta häpäistiin ja se joutui tsaari Iivana IV:n vangiksi Moskovaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Valtuuskunnan jäsenistä palasi vain puolet. Oratorio-oopperan nimi Unohdetut sankarit viittaa ennen kaikkea vankeudessa menehtyneisiin, ruttoon kuolleisiin ja muutoin kovia kokeneisiin ihmisiin. Henkiin jääneet pääsivät palaamaan kotimaahan helmikuussa 1572, jolloin 25 vuotta kestänyt sota, ns. pitkä viha, oli täydessä käynnissä.

Piispa Juustenin vapauduttua kuningas Juhana III aateloi hänet vuonna 1572. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen. Uskonriidoissa maltillista suuntausta edustaneen piispa Juustenin kirjallinen tuotanto on pääosin latinaksi, mutta hän kirjoitti myös suomenkielisen messukirjan Se Pyhä Messu… Latinankielisestä Suomen piispainkronikasta, jota käytettiin historiankirjoituksen lähteenä, teki Henrik Gabriel Porthan väitöskirjansa 1700-luvun lopulla.

Säveltäjä Kyllösen mukaan teoksessa ilmenee yhteyksiä myös nykyiseen kansainväliseen tilanteeseen. Siinä on tärkeä sanomansa naisen asemasta metoo-kampanjaan liittyen, sillä teoksessa esiintyvät merkittävissä rooleissa myös Juhanan puoliso Katarina Jagellonica ja tämän kamarineito, puolalainen Dorotea, jotka joutuvat pohtimaan asemaansa miesten maailmassa. Juhanan ja Katariinan vankeusaikana Iivana IV oli ehdottanut Katariinan luovuttamista Venäjälle – tämä ei sentään toteutunut, mutta sitä sivutaan ooppera-oratoriossa, kun Katariina vannoo elävänsä ja kuolevansa vapaana. Sekä Juhana että Iivana olivat havitelleet puolisokseen puolalaista prinsessa Katariinaa.

Nimirooli Paavali Juustenin ja naisroolien lisäksi soolo-osia on tsaari Iivana IV:llä – lisänimeltään Julma – ja kuningas Juhana III:lla sekä Novgorodin arkkipiispa Pimenillä. Kuoro-osuuksissa laulavat julmuudestaan tunnetut Iivanan henkivartijat eli opritshnikit, lähetystön  jäsenet ja Novgorodin asukkaat, jotka joutuvat seuraamaan tapahtumia. Naisissa piilee viisaus: he toteavat taas kerran naisten ja muiden sivullisten kärsimykset ja sen, että jos naiset päättäisivät, sotiin ei lähdettäisi niin harkitsematta kuin nyt tehdään.