Turun ja Kaarinan seurakuntiin ei tule liitoksia

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu yhdeksän suomenkielistä seurakuntaa ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Yhtymän kirkkoneuvosto asetti jo vuonna 2012 toimikunnan pohtimaan yhtymän ja seurakuntien rakenteita.

Liitosaloitteiden perusteena esitettiin muun muassa talouden heikkenemistä ja jäsenmäärän vähenemistä. Kirkkohallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, ettei Turun ja Kaarinan yhtymän talous ole sellaisessa tilassa, että liitoksia voitaisiin perustella taloudellisilla seikoilla. Taloutta on vahvistanut muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntien kirkollisveroprosentin korottaminen vuoden 2018 alusta. Jäsenmäärä on vähentynyt, mutta väheneminen ei ole ollut poikkeuksellisen suurta. Kyse ei myöskään ole kuntarakenteen muutoksesta.

Kirkkolain mukaan kirkkohallitus päättää seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta.

(Kirkon viestintä 27.3.2018)

Medialle järjestetyssä tilaisuudessa päätöstä kommentoivat Turun ja Kaarinan seurakuntien kirkkoherrat sekä yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harri Lukander:

Taustalla pitkään jatkunut kehittämistyö

Kehittämistyötä on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä tehty pitkään. Jo marraskuussa 2013 loppuraporttinsa jätti yhtymän rakenteita käsitellyt työryhmä. Arkkipiispa Kari Mäkinen piti seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kanssa seminaarin kehittämishankkeesta huhtikuussa 2014. Hankkeeseen kehittämisalueiksi valittiin muun muassa ihmisten hyvä palvelu ja seurakuntalaisuuden vahvistaminen, taloustilanteen analyysi ja hankkeen taloudellisten vaikutusten seuranta, henkilöstöresurssit ja niiden suuntaaminen sekä johtamisjärjestelmät.

Yhteinen kirkkoneuvosto teki arkkipiispan pyynnöstä maaliskuussa 2016 oman linjauksensa, jonka mukaan Turkuun ja Kaarinaan muodostettaisiin viisi suomenkielistä seurakuntaa ruotsinkielisen seurakunnan lisäksi. Tuomiokapitulin selvitysmies Sami Lahtiluoma puolestaan esitti Turkuun neljää suomenkielistä seurakuntaa: Tuomiokirkkoseurakuntaan olisi liitetty Henrikin- ja Katariinanseurakunnat, Martin- ja Mikaelinseurakunnat olisivat yhdistyneet, samoin Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta sekä Kaarinan seurakunta ja Piikkiön seurakunta. Lopulta tuomiokapituli esitti joulukuussa 2017 lausuntokierrosten jälkeen viittä suomenkielistä seurakuntaa niin, että Henrik ja Katariina olisivat yhdistyneet ja Tuomiokirkko säilynyt itsenäisenä. Yhteinen kirkkovaltuusto torjui liitossuunnitelmat.

Aiemmin keskusteluissa vilahtivat myös yhden suuren seurakunnan tai kahden suuren seurakunnan malli, joissa molemmissa ruotsinkielinen Åbo svenska församling olisi säilyttänyt nykyisen asemansa.
Viime vuonna yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui seminaareihin, joiden aiheina olivat yhteisten työmuotojen ja johtamisjärjestelmän uudelleen organisointi. Vuonna 2017 liitoksia aavistelleet seurakunnat järjestivät yhteisiä tapaamisia. Alustavia suunnitelmia uusiksi organisaatioiksi ehdittiin tehdä. Yhtymässä on ollut tänä talvena meneillään vanhentuneiden ohjesääntöjen uusiminen. Strategiaa ryhdytään työstämään keväällä.

Seurakuntarakenne on Turussa ja Kaarinassa ollut muutoksessa jo sata vuotta sitten. Vuonna 1921 Tuomiokirkkoseurakunnasta muodostui neljä seurakuntaa: Tuomiokirkkoseurakunta, Turun ruotsalainen seurakunta, Martinseurakunta ja Mikaelinseurakunta. Henrikinseurakunta muodostettiin omaksi seurakunnakseen 1963 ja vuonna 1991 Kaarinan seurakunta jaettiin Katariinanseurakunnaksi ja Kaarinan seurakunnaksi. Useiden Turun seurakuntien historia ulottuu keskiajalle saakka. Näistä yksi, Maarian seurakunta liittyi seurakuntayhtymään vuonna 1954. Paattinen perustettiin Maarian seurakunnan kappeliseurakunnaksi 1689 ja Paattinen liittyi osaksi Turkua 1973. Piikkiö on vanha keskiaikainen kirkkopitäjä. Piikkiön kunta liitettiin Kaarinaan 2009, jolloin Piikkiön seurakunta liittyi itsenäisenä seurakuntana seurakuntayhtymään.

(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä 27.3.2018)