Tule arjen jumalanpalvelukseen Tuomiokirkkoon

Vesperit pidetään Tarkk´ampujan kappelissa, pääovesta vasemmalle. Ensimmäinen ranskankielinen vesper on samassa paikassa torstaina 7.9. klo 17. Suomenkieliset vesperit ovat säännöllisesti maanantaista perjantaihin klo 18. Ranskankieliset vesperit ovat joka toinen torstai klo 17.

Itse Jeesus on läsnä vesperissä, joka on luonteeltaan ylistystä, kertoo sisar Helvi Pulla, joka pitää torstaina alkavat ranskankieliset vesperit. Vesperiin kuuluu myös aina Marian kiitoslaulu, Magnificat. Alla voit lukea Sisar Helvi Pullan kirjoituksen vesperistä.

Vesper

Kristillisen kirkon rukousperinteen lähde on synagogan rukouskäytäntö. Synagogan illan rukousaika on auringonlaskun aikaan. Silloin sytytetään lamput ja valo siunataan.

Synagogan rukouksen luonne on odotus. Meidän odotuksemme on jo täyttynyt Jeesuksessa Kristuksessa. Siksi rukous on läsnä olevan Jeesuksen ylistystä. Jeesus osallistui aikoinaan synagogan rukoukseen. Hänen rukous- ja laulukirjansa oli psalmien kirja, tuo kirja, joka on tärkeä niin juutalaisille kuin kristityillekin.

Kristityillä rukouksen henki muuttui. Rukouksesta muodostui rukous Jeesuksen nimessä. Psalmit muodostavat hetkirukouksen, vesperinkin, rungon. Ne ovat tärkeintä. Psalmit olivat Jeesuksen rukouskirja silloin kun Hän oli maan päällä. Ne ovat myös ylösnousseen Kristuksen rukousta; Kristuksen ruumiin, joka on kirkko, siis kirkon rukousta, jonka pää on Kristus.

Me tulkitsemme psalmit evankeliumin ja Jeesuksen elämän valossa. Me rukoilemme psalmeja vesperissä ikään kuin se olisi Kristus, joka rukoilee niitä. Psalmi on ikään kuin Jeesuksen ääni. Annamme Jeesuksen rukoilla, ja Hän opettaa meitä rukoilemaan ollen itse vierellämme, kanssamme, edessämme ja meidän puolestamme. Me siis muodostamme rukoilevan Kristuksen ruumiin, jonka pää on Kristus.

Psalmien kirjan hepreankielinen nimi tarkoittaa suomeksi ylistyksen kirjaa. Tuossa kirjassa on ylistyksen ohella myös rukouspyyntöjä ja hätähuutoja, mutta ylistys ikään kuin kätkee sisälleen rukouspyynnöt ja hätähuudot. Se edeltää niitä ja on niiden jäljessä, takana.

Hyvin pian hetkirukouksiin liitettiin uuden ja Vanhan testamentin lauluja. Vesperissä Uuden testamentin laulu on Magnificat eli Marian kiitoslaulu. Me ylistämme ja kiitämme yhdessä Marian kanssa Herran suuruutta. Vesperin rukousjakson lopuksi rukoillaan Isä meidän, Jeesuksen itsensä meille antama rukous. Isä meidän on vesperissä kokoavana rukouksena.

Kristityt ovat rukoilleet tiettyinä hetkinä päivästä jo hyvin varhain pyhittääkseen kaiken ajan Jumalalle. Tästä syntyivät vähitellen kirkon hetkirukoukset, jotka ovat pieniä arkipäivän jumalanpalveluksia. Jo 200-luvulla kirkkoisä Tertullianus rupesi luomaan rukousjärjestyksiä Jeesuksen elämän tapahtumien pohjalta. Itäisen kirkon puolella Basileos suuri 300-luvulla rupesi tähän työhön ja lännen puolella Benedictus Nursialainen noin vuonna 540 rakensi nämä sääntökuntansa sääntöihin.

Hetkirukoukset ovat kantaneet ja rytmittäneet kirkon rukousta varhaisista ajoista aina näihin päiviin saakka. Monet reformaation kirkoista säilyttivät vanhat hetkirukoukset, joskin niiden käyttö väheni tai jäi kokonaan unholaan, kunnes liturginen ja ekumeeninen liike elvyttivät ne taas osaksi kirkon jumalanpalveluselämää.

Vesperiä viettäessämme saamme yhtyä jakamattoman kirkon rikkauksiin, ne ovat meidän yhteistä omaisuuttamme. Erään viisaan miehen lause: "Hän, joka ei ymmärrä ylistyksen merkitystä, ei ymmärrä yhtään mitään Raamatusta." Hetkirukoukset ovat ylistystä.

Sisar Helvi Pulla

Kuva Timo Jakonen

(Seurakuntayhtymän viestintä 1.9.2017 / PH)