Retriittivieraiden kokemuksia

  • Hiljaisuus ja hidastaminen on kantanut hedelmää elämäntavoissa: Muistelen hyviä hetkiä siellä ja olen jo lainannut hiljaisuuden musiikkia, jota kuunnella kotona rauhoittuessa. Vaikka ilma oli silloin mitä kurjin, oli luonto läsnä ja sen katselu rauhoitti. Sain vihdoin aikaa myös luovuudelle, mitä olin niin kauan odottanut ja kaivannut: Maalaaminen on jatkunut pienesti, mutta kuitenkin, luovuus sai sytykkeen!

  • Retriitti oli ratkaisevan tärkeä loppuunpalamisen keskeytys omalla kohdallani. Oli mahdollisuus pysähtyä tähän hetkeen ja olla vain, vailla mitään vaatimuksia. Ikään kuin sain päivitettyä kaiken talven aikana olleen hyörinän elämässäni ja jotenkin "sielu sai ruumiin kiinni". Koin retriitin pelastajaksi, joka sai minut taas kasaan ja toimimaan paremmin, tarkoituksenmukaisemmin, jopa eheytymistä koin. Nykyaikana vauhti on liian kova niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Olisi elintärkeää pysähtyä välillä. Hassua kyllä, juuri kun vauhtimme on nopea ja luulemme saavamme paljon aikaan, tuntuu kaikki kaatuvan päälle. Sitten kun hidastan ja teen asian kerrallaan (lakkaan juoksemasta töissä, kirjaimellisesti) saankin yllättävän paljon tehtyä, ja parempaa työtä.

 


  • Mielestäni retriitti on monipuolisesti hyvä paikka myös työttömille. Se on erinomainen paikka levätä ilman elämän moninaisia odotuksia ja vaatimuksia. Levon ja hengellisten siunausten lisäksi se voi mahdollistaa oman elämän katselemista ikään kuin vuoren rinteeltä alas laaksoon: kokonaiskuva ja oleelliset asiat voivat avautua / palata mieleen ja sydämeen.  Retriitissä koettu yhteisöllisyys, lepo ja oivallukset tuovat voimavaroja ja iloa arkeen asti.

  • Retriitti oli aivan ihana ja sopivaan aikaan. Hiljaisuus tuli todellakin tarpeen  ja muutaman päivän katkaisu tuntui pidemmältä lomalta! Kun työkseen "palvelee ja passaa muita" ja on yksinhuoltajana niin tuntui luxukselta olla "hoivattavana". Ruoka oli aivan loistavaa samoin pienet puheet ja meditaatiot ym. Sauna ja uinti ahhhhh... Hiljaisuus  voimaannuttaa ja toteutan pieniä harjoituksia edelleen! Tätä lisää!!!! Olisin voinut jäädä metsän syliin...

  • Ihmiselle joka ei osaa pysähtyä ja tuntee koko ajan tarvetta suorittaa ja tehdä, retriitti on paikka jossa pääsee tilaan jossa ei tarvitse murehtia mitään. Saa sielun ja ruumiin ravintoa. Saa vain olla.  Tämä oli toinen kerta kun osallistuin ja kyllä minulle jäi silloin kun nytkin pois lähtiessä voimaantunut olo. Kyllä tällainen on mielestäni työnantajalta sitä parasta työhyvinvoinnin järjestämistä ja arvostan sitä että otetaan huomioon tämä ihmisten erilaisuus. Toiset haluavat säpinää ja saavat siitä voimaa, toiset saa sitä voimaa tällaisesta.

>> Kuuntele retriittivieraan haastattelu 

 

  • Valtavasti voimaa antava ja sielua puhdistava, herkistävä ja liikuttava kokemus olla pienen itsensä kanssa suuressa kaikkeudessa. Mieleni on  ”puhdistunut”, voimaantunut ja nykyään itseni tällaisena hyväksyvä, itseensä luottava ihminen. Sain retriitistä valtavasti voimaa ja hyvää virtaa. Tunnen, että voin jopa jakaa ja antaa jotain hyvää itsestäni uudistuneena ihmisenä työyhteisössä ja rakkaille läheisilleni.

  • On kulunut neljä päivää hiljaisuudesta. Olo on keveä, rauhallinen, ilo pulppuaa sydämestä. Kaipasin hiljaisuutta ja sain enemmän kuin osasin uneksiakaan. Ollessani siellä minulla ei ollut ikävä eikä kaipausta minnekään. Edellisestä ehtoollisesta on aikaa 30 vuotta eli silloin, kun pääsin ripille. Ehtoollisella minulla aukesi sisältä syvältä jotain suurta, ehkä sain yhteyden Jumalaan. Olen harrastanut meditaatiota ja aamu neljän vuoden ajan. En tiennyt, että kristinuskossakin on tällainen perinne: hiljainen rukous.