Maaria on Suomen vanhimpia seurakuntia ja Turun suurin seurakunta

Nykyinen Maarian seurakunta on yksi Suomen vanhimpia seurakuntia ja jäsenmäärältään suurin Turun ja Kaarinan kymmenestä evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Noin 28 000 jäsenen seurakunta muodostuu maantieteellisesti vanhan Maarian pitäjän alueesta. Seurakunnan historia ulottuu kauas katoliselle keskiajalle, jolloin paavi määräsi Maarian paimenenviran ja pitäjän maksut Turun papeille.

Samalta ajalta peräisin oleva Maarian pitäjän kirkko muinaisessa Räntämäessä seisoo Vähäjoen rannalla. Kirkko tunnettiin aiemmin nimellä Räntämäen kirkko seudun ikiaikaisen nimen mukaan. Kirkon edessä aukeava maisema ulottuu etelässä aina Turun tuomiokirkon torniin saakka. Kaakossa häämöttää kolmas keskiaikainen kirkko, Pyhän Katariinan kirkko. Kulttuurimaisema on maassamme harvinainen.


Räntämäen pappila on todennäköisesti sijainnut nykyisellä paikalla jo 1200-luvun lopulla. Vuonna 1363 oli Räntämäen kylässä kaksi taloa eli pappila ja talo, jonka tulot menivät Tuomiokirkon Pyhän Katariinan alttarin ylläpitoon. Tästä Tuomiokirkon omistamasta talosta syntyivät aikanaan Räimän ja Prusin talot.

Maarian seurakunta voi olla ylpeä paitsi pitkästä historiastaan, myös pitkästä ja rikkaasta kirkkoherrojen listasta, jonka avulla seurakunnan juuret voi jäljittä aina keskiajalle saakka. Maarian seurakuntaa ovat aikoinaan paimentaneet mm. uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola, suomalaisen virsikirjan isä Jaakko Suomalainen (Jaakko Finno), runouden ja historian vaalija, virsisanoittaja Jaakko Tengström sekä runoilija-pappi Jaakko Haavio.

Seurakunnan sanoma ei vanhene

Vielä satoja vuosia perustamisensa jälkeen Maarian seurakunta haluaa kirkon tavoin keskittyä hengelliseen perustehtäväänsä, johon kuuluvat erityisesti diakoniatyö sekä kyky kertoa kristillisestä uskosta maallistuneessa, moniuskontoisessa ja -äänisessä yhteiskunnassa.

Maarian seurakunta haluaa auttaa löytämään vastauksen ihmiselämän syvimpiin kysymyksiin: Mikä on elämän perusta? Voiko se vapauttaa syyllisyydestä ja yksinäisyydestä? Onko kärsivällä maailmalla toivoa?

Jumala, johon uskomme ja luotamme, tulee esille vastauksissa näihin kysymyksiin. Uskon vastaus on Jeesus Kristus. Hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan on elämämme viimeinen perusta ja toivo.

Taskulan risti – terveisiä esikristilliseltä ajalta

Kun Maarian seurakunnan kappalaisen virkataloa uudistettiin vuonna 1938 Taskulan mäellä, perustuksia kaivettaessa törmättiin vanhoihin hautoihin.

Löydetyistä haudoista löytyi runsaasti esineitä: työkaluja, koruja, aseita, astioita, vaakoja ja rahoja. Rahojen perusteella yksi hauta ajoitettiin 1000-luvun puoliväliin tai sen jälkipuolelle. Tästä haudasta löytyi hopeaketjussa oleva riipusristi. Tasavartisen ristin toisella puolella on ristiinnaulitun kuva ja toisella naishahmo, jota pidetään neitsyt Mariana. Risti sai nimen Taskulan risti löytöpaikan mukaan.

Hautaus oli kristillinen itä-länsi suuntainen ja haudoista löytyi kristinuskon symboleja, ristejä. Toisaalta runsaat vainajien mukaan laitetut hauta-antimet viittaavat perinteisiin uskomuksiin, mitä vainaja tarvitsee tuonpuoleisessa. Eräässä haudassa oli vainajan mukaan ristiriipuksen lisäksi laitettu pronssinen miniatyyrikirveen katkelma, joka osoittaa vainajan tai hänet haudanneiden turvautuneen sekä perinteiseen että uuteen jumaluuteen.

Hautaristit osoittavat, että kristilliset vaikutteet olivat jo rantautuneet Maarian alueelle 1000-luvulle tultaessa. Kesti kuitenkin vielä yli 100 vuotta ennen kuin kristillistyminen oli pysyvämpää, sillä järjestäytynyt Maarian seurakunta syntyi vasta 1200-luvun alkupuolella.

Pertti Pussinen

Lähteet: Kivikoski, Ella & Gardberg, C.J., Turun kaupungin historia, Kivikaudesta vuoteen 1366 ja Salo, Unto, Kristilliset kuvat, symbolit ja ornamentit Suomen rautakauden löydöissä teoksessa Pyhän Henrikin muisto, Satakunta – Kotiseutututkimuksia XXII.

Kuva Taskulan rististä ja tiedot, missä ja mihin hintaan siitä tehtyjä kopioita myydään.
Alkuperäinen Taskulan risti on Suomen kansallismuseossa.