Cyrillus Kreekin Requiem

Ti 6.2.2018 klo 19 Turun tuomiokirkossa

CCA-kuoro, johtaa Märt Krell; Heikki Rainio, tenori; Markku Hietaharju, urut

Requiem on virolaisen säveltäjän Cyrillus Kreekin merkittävimpiä teoksia ja soi nyt Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Katedraali soi! -viikon tiistaina 6.2.2018 esitettävä urkuversio kuullaan tiettävästi kokonaisuudessaan Suomessa ensi kertaa.

”Requiemin dramaturgia ja ilmaisukeinot ovat todella järkälemaisen kompakteja. Teoksen teemojen yhtäläisyyden lähteenä toimii tässä ilmiselvästi virolainen kansanmusiikki. Sillä, onko kyseessä suorat sitaatit tai säveltäjän omat musiikilliset ajatukset, ei ole paljon väliä, koska teemojen dynaaminen, rekisterillinen ja soinnillinen monimuotoisuus vaikuttaa teoksessa luonnolliselta vironkieliseltä puheelta. Dramaturgisten maisemien osalta jakautuu teos pääasiallisesti kahteen: vakava, raskas, paikoittain tummanuhkaava ensimmäinen puolisko (1. ja 4. osa) ja sielunmessun toiveikas, pehmeävärinen koloriitti 5. ja 8. osan lopussa. Teoksen musiikillisesti painavammat osat ovat hymnimaisen arvokas Sanctus 87.osa) sekä ylevä ja kirkassävyinen viimeinen osa, Agnus Dei. Teoksen alku- ja loppuosan yhdistää Introitus-teema (”Requiem aeternam dona eis Domine”). Tasapainoisuutta ja kompaktiutta luo myös teoksen orkestraatio, jossa tärkeän osan muodostavat vaskisoitinten keski- ja matalassa rekisterissä soivat jaksot sekä pitkät urku- ja orkesteripedaalit.”

Anu Kõlar, 2001 / Käännös Märt Krell

Cyrillus Kreek

Cyrillus Kreek (1889 Võnnu – 1962 Haapsalu) varttui Viron Läänemaalla. Koulunopettaja-isä laittoi lapset laulamaan niin kouluissa että kotona. Vuonna 1908 Kreek meni opiskelemaan pasuunansoittoa Pietarin Konservatorioon, mutta vaihtoi säveltäjälinjalle ja valmistui 1916. Hän työskenteli Haapsalussa musiikinopettajana, Tarton Musiikkikoulussa ja Tallinnan Konservatoriossa.

Kreek keräsi kansanlauluja ja teki niistä taidokkaita sävellyksiä ja sovituksia, joista monet ovat nykyään maailmanlaajuisesti tunnettuja. Kreek oli kansanperinnettä tallentaessa Edison-fonografin pioneeri. Kreekin suurin sävellys on Requiem, mutta hänen säveltäjäolemuksensa ilmenee hyvin myös pienimuotoisissa sävellyksissä. Hän on arvostettu myös instrumentaalisäveltäjänä.

Neuvosto-Virossa oli Kreek ja hänen musiikkinsa vallanpitäjien epäsuosiossa. Hänen teoksiaan esitettiin hyvin harvoin, ja myöhemmin maailmalla mainetta niittäneiden teosten elävää esitystä hän ei oikeastaan koskaan kuullutkaan.

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan tänään esitettävä urkuversio Requiemista soi kokonaisuudessaan Suomessa ensimmäistä kertaa.

Märt Krell

Cyrillus Kreek
Cyrillus Kreek